Erikoisimmat yöpymispaikkamme – osa 2

Fort Young Dominica

Viinilaakson viemää -blogin Paula kokosi jutun erikoisimmista yöpymispaikoistaan, joihin kuului mm. alla olevassa kuvassa oleva Madonna Inn Kaliforniassa. Emme ole siellä yöpyneet, mutta pistäydyimme viimeksi Kaliforniassa käydessämme kyseisen paikan kahvilassa ja ymmärrän hyvin, että se yöpymiskokemuksena on päätynyt Paulan listalle, kuten meitä paljon lähempänä oleva hotelli Katajanokkakin, jossa sielläkin olemme mekin yöpyneet.

Madonna Inn Bar
Viinilaakson viemää -blogia kirjoittava Paula Madonna Innin baarissa

Paulan juttu palautti mieleeni, että olemme mekin joskus listanneet näitä hiukan erikoisempia yöpymispaikkoja ja löysinkin viisi vuotta sitten kirjoittamani jutun, johon olen sisällyttänyt niitä kokonaisen tusinan verran.

Erikoisimmat yöpymispaikkamme

Viidessä vuodessa olemme kuitenkin ehtineet asumaan maailmalla monen monessa uudessakin kohteessa, joten päivitys tuohon listaan saattaisi hyvinkin olla paikallaan. Tällä kertaa ajattelin pitää tiukempaa linjaa ja ottaa mukaan tiukan karsinnan jälkeen vain kuusi uutta kohdetta (sorry vaan Fort Young, Ashnil Mara Camp, Mäntän klubi ja Sälgrundin majakka, joitakin karsiutuneitakin mainitakseni).

Seuraavassa karsinnasta selvinnyt kuusi erikoisinta ja/tai mieleenpainuvinta majoitusta viimeksi kuluneiden vuosien ajalta, maan mukaan aakkosjärjestyksessä. Kaikille näille, Étoile du Sudia lukuunottamatta, yhteistä ainakin se, että majoitus tai ainakin sen tyyppi (riad) on ollut ellei ainoa, niin ainakin tärkeä syy, päätyä juuri kyseiseen kohteeseen, sillä kertaa ainakin.

Riad Marrakeshissa

Kiersimme Marokkoa kolme kevättä sitten TSS Travelin matkassa – palautteemme näistä hyvin edullisista matkoista on muuten yksi blogimme luetuimpia juttuja viime vuosilta.

Monet TSS:n matkat koostuvat kahdesta viikosta: ensimmäisellä viikolla kierretään maata ja toisella viikolla rentoudutaan “hienossa” hotellissa. Marrakeshin hieno hotelli oli “in the middle of nowhere” melko kaukana keskustasta, joten päätimme muuttaa kaupunkiin ja nimenomaan riadiin, joka on Marokolle tyypillinen majoitusmuoto. Teimme varauksen edellisenä päivänä ja päädyimme tähän. Le J oli luultavasti hyvinkin tyypillinen riad ja kattoterasseineen oikein kiva. Kunhan sinne ensin löytää, sen verran monta kulmaa piti saada Jemaa el-Fnaa -aukiolta oikein 🙂

Riad Le J Marrakeshin sydämessä

Marrakesh Erikoisimmat yöpymispaikkamme
Riadille vievillä kujilla oli välillä ahdasta

Ger Tereljin luonnonpuistossa

Mongoliassa “pitää” asua (myös) jurtassa, jota sikäläiset kutsuvat geriksi. Vaikkakin joskus, kauan sitten, olemme telttailleetkin, niin nyttemmin ajatus alkeellisesta majoituksesta ei enää oikein houkuttele. Mongoliassa on kuitenkin myös luksusversioita gereistä, joissa on perinteisen gerin yhteyteen rakennettu oikea kylpyhuone. Ger olisi edelleen teoriassa liikuteltavissakin, mutta normaaleille betonisille perustuksille rakennettu kylpyhuone sen kyljessä ei tietenkään. Eli uhrasimme jotain perinteestä, mutta pidimme silti omasta kylpyhuoneesta vaikka viivyimmekin gerissä vain muutaman yön.

Asumuksena mongolialainen ger

Ulan Bator Mongolia Erikoisimmat yöpymispaikkamme
Tereljin kansallispuiston lisäksi kiertelimme myös pääkaupunkia Ulan Batoria

Inle Heritage Inle-järvellä

Myanmarin kiertomatkamme yhtenä kohteena oli luonnollisesti Inle-järvi. Järvellä voi vierailla veneellä toteutettavilla päiväretkillä Nyaung Shwesta (järveä lähin kaupunki), mutta jos asukkaat Inle-järvellä asuvat veden päälle rakennetuissa taloissa, niin toki aidoimman elämyksen saa asumalla turistinakin keskellä järven päälle rakennettua kylää. Tai, myönnettäköön, tässäkin kohtaa ehkä aitous kärsii hieman upeasta kylpyhuoneesta, mutta jälleen kerran, oma kylpyhuone vs. aito kokemus? Minä valitsen ensimmäisen vaihtoehdon.

Myanmarissa valitsimme (tai Aventura valitsi, pyynnöstämme) erityisen tarkkaan pieniä paikallisia hotelleja niin Inle-järven lisäksi myös Mandalayssa, Baganissa ja Yangonissa ja Mandalayta lukuunottamatta ne kaikki olivat kivoja. Mandalayssa kokemusta hiukan himmensi huonosti toimiva ilmastointi.

Inle Heritage – Myanmarin upein hotelli?

Yangon Myanmar
Yangonissa kannatta myös käydä tutustumassa Dalan kaupunginosassa joen toisella puolella

Étoile du Sud Grand-Bassamissa

Norsunluurannikolla vietimme päivän verran pääkaupunki Abidjanissa ja jatkoimme sitten matkaamme Guineanlahden rannalle Grand Bassamin historialliseen pääkaupunkiin ja majoituimme yhteen alueen parhaista rantahotelleista Étoile du Sudiin.

Kolme vuotta aikaisemmin (vierailimme Norsunluurannikolla alkuvuodesta 2019) Grand Bassam ja juuri tämä samainen hotelli oli joutunut terroristi-iskun kohteeksi. Ylen uutista aiheesta siteeraten:

Silminnäkijä kertoi AFP:lle, että hyökkääjät ampuivat vieraita hotelli L’Etoile du Sudissa. Kyseessä on suuri hotelli, joka oli silminnäkijän mukaan täynnä ulkomaalaisia.

Terroristi-iskussa kuoli, 6 terroristia mukaanlukien, yli 20 ihmistä. 2019 tämä näkyi Grand Bassamissa edelleen suurena määränä sotilaita, mutta muuten hotellissa ja rannoilla oli ihan rauhallista.
Itse hotelli ei hotellikokemuksena ollut mitenkään huippu – jouduimmekin vaihtamaan kertaalleen huonettakin, kun ensimmäisessä huoneessa oli niin kosteaa, että katosta putoilevat vesipisarat uhkasivat tietokonettakin, mutta aikoinaan joidenkin ihmisten kuolemaksikin koitunut uima-allas oli hieno, samoin läheinen ranta, jota ei todellakaan voinut moittia ruuhkaiseksi.

Étoile du Sudiin emme siis päätyneet siksi, että varsinaisesti harrastaisimme tuskaturismia – kunhan hotelli nyt vain on hyvä valinta Grand Bassamissa.

Nairobissa sen sijaan kävimme kyllä ihan tarkoituksella Westgaten ostoskeskuksessa, johon kohdistuneessa terrori-iskussa 67 ihmistä sai surmansa, sattumalta sielläkin n. kolme vuotta tapahtuman jälkeen. Sielläkin tapahtunut näkyi merkittävinä panostuksina turvallisuuteen, mutta muuten ostoskeskus eli jo normaalia elämäänsä.

Grand Bassam – maailmanperintökohde Norsunluurannikolla

Étoile du Sud Norsunluurannikko Erikoisimmat yöpymispaikkamme

Étoile du Sud Norsunluurannikko
Jos Étoile du Sudiin olet majoittumassa, pyydä kuiva huone ylimmästä kerroksesta!

Hotel Adlon, Berliini

Jonkin verran olemme valinneet matkakohteitamme maailmalla kirjojen maailman perusteella, näistä ehkä tärkeimpinä vierailu Botswanan Gaboronessa Mma Ramotswe -sarjan innoittamana ja vierailu Nantucketin saarella monen sinne sijoittuneen kirjan saaresta luoman kuvan perusteella. James Bond -elokuvien maisemiakin on tullut matkoilla vastaan, mutta useimmiten niin, että paikallisopas on asiasta maininnut, eli emme ole niitä erikseen olleet etsimässä.

Idea vierailusta Hotel Adlonissa sen sijaan lähti televisiosarjasta ja se iti useamman vuoden ennen toteutumistaan keväällä 2018. Emme yrittäneetkään pienenä suomalaisena matkablogina hotellin kanssa blogiyhteistyötä vaan varasimme hotellista tavallisen huoneen, joka sekin maksoi lähes 500 euroa yö. Otin kuitenkin yhteyttä hotelliin ja kerroin kiinnostuksestani siihen ja siitä, että tarkoituksenamme on myös kirjoittaa hotellista blogiimme ja kysyin, että voisiko joku hotellin puolelta esitellä sitä meille vähän laajemmin. Tämä kuulemma onnistuisi  – ja sen lisäksi hotelliin saapuessamme saimme myös kuulla, että meidät sijoitettaisiin sviittiin, joka nyt sattui olemaan vapaana. Näköalat Brandenburg Torille olivatkin sitten huikeat, etenkin illalla ja yöllä. Päivällä kun Lasse avasi isot ikkunat ja katseli alas aukiolle niin siellä olevat turistit kääntyivät katsomaan häntä, osa vilkutti, osa suuntasi kameransa häntä kohti. Monet Berliinissä vierailevat julkkikset, aina kuninkaallisia myötä, kun tapaavat majoittua Hotel Adloniin, joten ilmeisesti aina kannattaa varmuuden vuoksi reagoida!

Hotel Adlon

Tervetuloa Hotel Adloniin Erikoisimmat yöpymispaikkamme
Tervetuloa Hotel Adloniin

Brandenburg Tor Erikoisimmat yöpymispaikkamme

Kakslauttanen Saariselällä

Yö lasi-iglussa oli myös ollut Listallani jo jonkin aikaa ja lopulta päätimme toteuttaa sen. Kakslauttanen edustaa lasi-iglujen historiaa – tämä oli ensimmäinen Suomeen toteutettu iglukylä, joten päädyimme siihen, vaikka Kakslauttasen iglut sisältävätkin vähemmän mukavuuksia kuin lasi-kattoiset tai -seinäiset toteutukset monessa muussa paikassa. Täällä jouduimme jo tinkimään omasta kylpyhuoneestakin, pieni wc näissäkin igluissa sentään on.

Kakslauttasessa koimme olevamme ulkomailla, muista vieraista ja henkilökunnasta luultavasti yli 90 prosenttia tulivat jostain muualta kuin Suomesta. Majoituksen tiesimme etukäteen olevan arvokas, mutta yllätyimme kyllä hiukan myös siitä miten arvokkaita kaikki aktiviteetit olisivat olleet. Onneksi suomalaisina moottorikelkka- ja poro- tai koiravaljakkoajelut oli tullut kokeiltua jo aikaisemmin, niin ei tarvinnut tällä kertaa maksaa niistä useita satoja euroja per nuppi.

Yllätyimme myös jossain määrin Kakslauttasesta kirjoittamiimme juttuihin saamastamme palautteesta, jossa pidettiin lähes moraalittomana yöpyä paikassa. Juuri näihin aikoihin, ainakin, käytiin jonkin verran keskustelua Lapissa työskentelevien suomalaisten työehdoista – ehkä kyseinen keskustelu sai ihmiset suhtautumaan negatiivisesti asiaan. Mutta, halusimme kokemuksen lasi-iglussa, ja saimme sen. Ei harmita yhtään, ei edes vaikka kahteen yöhön ei osunut revontulia. Niitäkin oli nähty jo aikaisemmin.

Kakslauttanen Erikoisimmat yöpymispaikkamme
Kakslauttasesta kirjoittamamme jutut löydät tästä

Jutun otsikkokuva on Fort Young -hotellin terassilta Dominicalla.

Artikkelin avainsanoja

37 kommenttia

  • Lasi-iglussa olisi hienoa päästä yöpymään erityisesti revontulien vuoksi, sitä onkin tullut mietittyä jonkin aikaa. Myös jurtta kuulostaa kivalta.

    Oma erikoisin yöpyminen taitaa olla teltassa Amazonin sademetsässä.

    • Kiitos Mikko! Jostain taisin lukea, että vasta parin viikon jakso oikeaan aikaan Lapissa “takaa” revontuliöitä. Vähän vaikea yhtälö siis lasikattoisten majoitusten osalta, sillä kovin monta yötä niissä tulee todella arvokkaaksi.

  • Kiitos Pirkko linkkauksesta ja kiva kun tartuit aiheeseen!

    Tuo riad Marokossa on kyllä koettava joskus itsekin mutta tuo vanhemman postauksen beduiiniteltta kuulostaa kyllä jännälle kokemukselle. Varmasti ei ihan jokainen sitä kokenut, ja kuulostaa niin eksoottiselta. Sellaisen minäkin haluaisin kokea. Tuonne Kakslauttaseen lähtisin kyllä myös mielelläni ja amerikkalaisella miehelläni on edelleen ne revontulet näkemättä vaikka niitä on metsästetty jo monena vuotena.

    • Kiitos Paula! Juttusi tosiaan muistutti, että näitähän on meillekin viime vuosina kertynyt lisää vaikka aiheesta joskus aikaisemmin jo kirjoitinkin. Beduiiniteltta oli ainakin … erilainen … melko aikaisin keväällä kyllä melko viileä, mutta kahdestaan monen peiton alla, niin selvittiinhän siitäkin.

  • Teillä on kyllä hurjan paljon mielenkiintoisia kokemuksia reissultanne kertynyt matkaan mukaan 🙂 En ole varma oletko jo tehnyt postausta aiheesta, kuinka teidän silmissänne matkailu ja matkakohteet ovat vuosien varrella muuttuneet? Varsin jos olette samoissa paikoissa käyneet useammin niin olisi mielenkiintoista nähdä vertailua ennen ja nyt 😀

    • Kiitos Mira! Onhan se, esimerkiksi kuten nyt julkisuudessakin on paljon puhuttu, että jos halpalentojen valikoima tästä koronakriisistä oleellisesti pienenee, niin menneillä vuosikymmenillä sellaista käsitettä ei ollutkaan! Samoja paikkoja emme hirveästi kolua, mitä nyt Euroopan isoimpia kaupunkeja ja pohjoismaisia kohteita – useimmiten jos valinta on uuden ja jo jossain määrin tutun kohteen välillä, niin se uusi houkuttelee aina enemmän!

  • Mielenkiintoisia kohteita teillä. Näistä lasi-iglu voisi olla upea kokemus, mutta hinta hirvittää – jotenka taidan sittenkin tyytyä nukkumaan taivaan alla ihaillen revontulia. Pitäisi kokea vielä muutama ns. klassikko-hotelli (esim. Singaporen Raffles tai Hong Kongin Mandarin Oriental ). Hotelleissa itse suosin pieniä perheomisteisia – mikäli mahdollista. Tällöin vaatimattomat puitteet voi korvata isäntäperheen käytös ja muutenkin ns. kodinomaisuus. Tähän mennessä ehkäpä erikoisin majoitus on ollut viljasiilo Uudessa-Seelannissa. Kirjoitin näistä aiemmin blogiini: https://reissujani.blogspot.com/2020/02/majoituksia-maailmalta.html

    • Kiitos Jani! Meillä alkaa (alkoi siis jo joitakin vuosia sitten) matkailussa vaihe, jossa asiat alkavat olla nyt tai ei koskaan ja etenkin sen myötä hinnatakaan, kunhan ei nyt ihan järjettömyyksiin mennä, ei enää ole kovin määräävä tekijä. Lukaisin uudelleen tuon erikoisimmat majoitusjuttusikin ja tuosta linnamajoituksesta tuli mieleen linnan Bretagnessa, jossa aikoinaan majoituimme. Onneksi silloin oli jo GPS käytettävissä, sillä kyseistä maaseutulinnaa Bretagnen maaseudulla ei kyllä muuten olisi löytynyt – linnalle vievä tie oli viime metreillä sen tyyppinen kuin jollekin syrjäiselle niitylle vievä yleensä Suomessa vain traktoreiden käyttämä “metsätie”.

  • Ootte todella rohkeita myös tavallaan kun nukutte näin erikoisissa paikoissa välillä! Tästä saa hyvin inspiraatiota taas siihen hetkeen, kun reissaamaan pääsee. Pistän ehdottomasti korvan taaksen.

    hanna

    • Kiitos Hanna! Kaikki nämä paikat olivat kyllä hotelleina ihan tasokkaita ja sen myötä ehkä keskimääräistä turvallisimpiakin yöpymispaikkoja näissä maissa, eli mitään erityistä rohkeutta näissä yöpyminen ei vaatinut. Norsunluurannikollakin tavallaan tuo aikaisemmin tehty terroristi-isku jollain todennäköisyydellä tarkoitti sitä, että tähän samaan hotelliin tuskin iskettäisiin toista kertaa.

  • Mä haluaisin näistä erityisesti riadiin. Marokko on noussut vahvaksi vaihtoehdoksi seuraavaksi matkakohteeksi, kun maailma taas aukeaa.

    Ja tuosta Lappi-casesta. Olin nyt marras-tammikuun sesonkitöissä Saariselällä, ja yllätyin hieman, miten vääränlaisen kuvan samaan aikaan pyörivistä lehtijutuista sai. Lehtien ja haastattelujen perusteella mitään työehtosopimuksia ei ole, työntekijöitä orjuutetaan ja pakotetaan työskentelemään 24/7 ilman mitään lepotaukoa jne.

    Oikeasti suurin osa hotelliketjuista käyttää vuokratyöfirmoja, joilla on ihan oikeat TESit käytössä. Itselläni oli Lapissa melkein euron parempi perustuntipalkka kuin missä olin muualla Suomessa työskennellyt. Myös kaikki lisät maksettiin ajallaan ja ylityörkorvauksissakaan ei ollut mitään ongelmaa. Töitä sai tehdä lakisääteisen määrän, ja sen yli menevistä vuoroista piti neuvotella etukäteen. Lisätöitä sai tehdä halutessaan, mutta itse pitäydyin melko lailla sovitussa, koska halusin sisällyttää Lapin reissuun myös vapaa-aikaa ja kierrellä aluetta turistina.

    Sain kutsun töihin myös tulevalle talvisesongille, mutta en tiedä viitsinkö lähteä. Työstä tykkäsin, vaikka se olikin raskasta ja kiireistä, mutta kimppa-asuminen ei sovi enää tämän ikäiselle, joka haluaa oikeasti levätä työvuorojen välissä. Ei ole yhtään kiva, että osa työntekijöistä tulee Lappiin vaan ryyppäämään ja bilettämään. Jos saisin oman asunnon, niin lähtisin kyllä uudelleen töihin. Ehkä vaan jonnekin muualle kuin Saariselälle.

    • Kiitos Cilla Maria! Erityisesti näistä Lappiin liittyvistä kokemusperäisistä kommenteistasi. Taisikin kyllä olla niin, kuin silloin pari vuotta sitten niitä muutamia lehtijuttuja aiheesta luin, että tuo asuminen oli yksi iso epäkohta tuolla. Kausityöläisiä kun tarvitaan niin paljon, että paikkakunnilla ei vaan ole asuntoja kyseiselle määrälle ihmisiä ja sitten päädytään kimppakämppiin, joiden taso ei ilmeisesti aina ole kovin huikea.

    • Noin se valitettavasti on. Etenkin noissa turisteille tarkoitetuissa matkailukylissä asuntopula on huutava, eikä ole juurikaan mahdollisuuksia saada omaa asuntoa. Vaikka mäkin olen matkoilla usein hostellien yhteismajoituksissa, niin on ihan eri asia majoittua viikkotolkulla samassa asunnossa juhlivien ihmisten kanssa, kun itse haluaisit levätä töiden jälkeen ja olet sinne pääsääntöisesti mennyt tekemään töitä. Mulla oli monesti vielä sillein, että pääsin vasta 22:30 ja aamulla piti mennä jo 6:30 takas.

      Saariselästä jäi muutenkin ehkä vähän huono maku, koska kaikki oli siellä tosi kallista ja just nuo retketkin ihan ylihinnoiteltuja, niinkuin kirjoitit. Luontomaisemat siellä on tietty kauniita ja niistä jäi hyvät muistot, mutta yleisesti ottaen Lappi ei tehnyt muhun yhtään niin suurta vaikutusta, mitä tuttavat etukäteen hehkutti. Ehkä joku yksinäinen erämaavaellus vois kiehtoa, mutta ei nuo turistirysät.

      Ainiin ja meillä oli kans tosi paljon ulkomaisia työntekijöitä. Se jäi aiemmin kommentoimatta.

    • Kiitos Cilla Maria vielä asiaan palaamisestakin. Meillekin riitti lyhyellä vierailulla tuolla hyvin kävelyt lumisessa maisemissa ilman koiria tai moottorikelkkoja tai poroja 🙂

    • Hurmaavia majoituksia teillä ollut Pirkko maailmalla. Itsekin haluaisin päästä kokemaan nuo jurttamajoitukset, muutenkin luonnon keskellä yöpyminen on mielestäni erittäin kiehtovaa ja rentouttavaa.

      Cillan kommentteihin halusin tulla itsekin lisäämään tuosta sesonkityöstä omia kokemuksiani Itävallasta. Helppo samaistua siihen, että Lapissa kaipaa omaa rauhaa rankasta työstä palautumiseen. Olin itse töissä Itävallassa Stubaier Gletscherin hiihtokeskuksella, jossa kaikille työntekijöille oli rakennettu oma talo Neustiftin kylään, mistä kaikki saivat yhden tai kahden hengen huoneen. Vuokra oli alle satasen, mutta sen edullisuus kyllä näkyi melko huonossa palkassa. Käteen täysistä työviikoista taisi jäädä noin tonni kuukaudessa, mutta ei elämiseen ei mennyt juuri rahaa, koska töissä sai syödä ilmaiseksi kahdesti.

    • Kiitos Eveliina! Kuulostaa tuo Itävallan hiihtokeskuksessa työskentely vähän kuin matkaoppaan työskentelyltä, mitä olen siitä ymmärtänyt. Menot kohteessa ovat pienet, mutta niin on palkkakin.

  • Wautsi mitä paikkoja! Tänä vuonna, kun emme ole lähdössä ulkomaille, niin haluaisin tukea suomen matkailua ja tuo Saariselän hotelli kiinnostaisi aika kovasti 🙂

    • Kiitos kommentistasi! Saariselällä sitä tukea pystyisikin antamaan kertayöpymisellä ihan hyvän summan 🙂 Tai voihan olla, että jos ulkomaiset turistit jäävät saapumatta, niin hinnat asettuvat hiukan kohtuullisemmalle tasolle tuollakin.

  • Mahtavia ja mielenkiintoisia majoituksia! 🙂 Yö lasi-iglussa oli minullekin haave ja pääsimmekin sen toteuttamaan viime lokakuussa Pyhällä. Se oli mahtavaa! 🙂 Tuo Berliinin hotellin näköala on kyllä hulppea! Ihanaa kun saitte paremman huoneen!

    • Kiitos Sandra! Ulkomaisissa blogiyhteistöissä ainakin meillä on muutamankin kerran toiminut hyvin strategia, että olemme osoittaneet sitoutuneisuutemme varaamalla huoneen ihan itse valmiina maksamaan siitä pyydetyn hinnan, mutta sitten olemme ehkä saaneet upgraden tai opastuksia tai aterioita, kun olemme lähestyneet hotellin markkinointia ja kertoneet olevamme joka tapauksessa tulossa.

  • Huikeat maisemat teillä tuolla Adlonissa. Oma suosikkini taitaa olla Manulalu B&B Indonesiassa, Floresin saarella. Mökit olivat jykevää puuta. Vieressä viidakko ja rikintuoksuinen Inerie -tulivuori.

    • Kiitos Sini! Viidakko, kunhan se pysyy ainakin öisin ikkunan takana eikä tunge huoneeseen voisi olla ihan kiva. Rikintuoksusta en ole ihan varma 🙂

    • Tosi mielenkiintoisia majoituksia 🙂 monesti majoituksissa voi saada samalla elämyksen ja tässä oli hyviä esimerkkejä siitä. Muutenkin kiva postaus, tästä saa uutta inspistä tulevaan.

      Varsinkin riad, joku muoto jurtasta ja tuo Adlon kiinnostaisivat. Sekä lasi-iglu Suomessa, varsinkin kun revontulet ovat kokematta. Täyty muistaa tuo Adlon, olen katsonut myös siihen liittyvän sarjan.

      Hirveä tuo Norsuunluunrannikon hotellin historia. En muistanut tällaista.

    • Kiitos Emilia! Adlonissa voi toki poiketa myös vaan vaikka iltapäiväteellä tai kahvilla tai vaikka aamiaisella, asumatta siellä.

  • Upeita paikkoja! Lasi-iglu olisi kyllä mahtava paikka yöpyä. Rupesin oikein miettimään omia erikoisia paikkojani. Erikoisin on ehkä ollut vanha vankila Ljubljanassa kaltereineen ja paksuine rautaovineen. Pihalla kiersi vielä piikkilankavahviste.
    Parhaimpia paikkoja ovat kuitenkin olleet paikallisten kodit.

    • Kiitos Terhi! Noita vankilahotelleja alkaakin olla aika monessakin kaupungissa. Me tutustuimme ensimmäisenä moiseen Tukholmassa ja sittemmin olemme yöpyneet tietysti myös Helsingissä Katajanokalla. Paikallisten kodit eivät ole ihan meidän juttumme, paitsi silloin kun ne ovat jo vähän majatalotyyppisiä, kuten monessa paikoin Saksassa ja Itävallassa. Ihan yksittäisinä vieraina niistä ei ihan löydy meille sopivaa määrää yksityisyyttä.

  • Huikeissa paikoissa olette päässeet yöpymään! Täytyy ehdottomasti katsella itsekin laajemmalla skaalalla jatkossa, mitä kaikkea erikoista kohteesta löytyy. Katajanokan vankila on kyllä hieno, pari kertaa käynyt siellä kiertelemässä ja ihailemassa miljöötä. Oma erikoisin kokemus on varmaan Tentsile-teltta Vallisaaressa ja yhteisinä kokemuksina Huippuvuorten tutkimusristeilyn laivahytti tarjosi kyllä erilaiset yöunet reippaan merenkäynnin ansiosta. T. Katri

    • Kiitos kommentista! Mietin hetken tuota lausetta, että “Täytyy ehdottomasti katsella itsekin laajemmalla skaalalla, mitä kaikkea erikoista kohteesta löytyy.” Hotelleihin liittyen siitä tuli ainakin mieleen, että silloinkin kun emme asu kaupungin ykköshotellissa, niin mahdollisuuksien mukaan poikkeamme siellä vaikka drinkillä. Esimerkiksi Ateenassa poikkesimme Syntagma-aukion laidalla Le Grande Bretagne -hotellin kattoterassilla ja aulan kahvilassa iltapäiväteellä/kahvilla. Ehdottoman hyvä “retkikohde”!

  • Kiva postaus Pirkko. Onpa sitä teillä ollut monenmoista kattoa pään päällä 🙂 Olen itse aina niin innoissani erikoisista ja persoonallisista majapaikoista, joten aihe saa siksikin syttymään. Olipa melkoinen tuo Adlon!

    • Kiitos Annemaria! Me arvostamme jossain määrin myös näitä ikonisia maamerkkejä eri kaupungeissa, etenkin jos niillä on myös historia. Jotenkin ne kuitenkin ovat osa kotikaupunkiaan, usein ellei nyt ihan vuosisatojen, niin ainakin vuosikymmenien ajalta.

  • Olipa mielenkiintoista lukea eri puolilla maailmaa sijaitsevista persoonallisista majapaikoista! Erityisesti gerissä ja lasi-iglussa yöpymisestä olen haaveillut. Olisi kyllä vaikea valita oman kylpyhuoneen ja noiden jurttaterassien väliltä! Marokkolaisessa riadissakin olisi mahtavaa päästä yöpymään ja veikkaanpa, että se tulee olemaan seuraavana vuorossa näistä vaihtoehdoista 🙂

    • Kiitos Johanna! Nämä paikallisten asumisratkaisut, kuten ger ja riad, ovat elämyksiä matkalla jo sinänsä – mutta silloin joskus joutuu miettimään juuri sitä, että miten autenttisen kokemuksen haluaa. Käykö hiukan modernisoitu versio mukavuuden tähden? Meille on yleensä käynyt 🙂

  • Ihania paikkoja. Meitä reissussa aina kiinnostaa uniikit ja persoonalliset majapaikat. Marokon riadit löytyisi myös omalta listalta. Mongoliassa haluan ehdottomasti yöpyä jurtassa, ja myös tuo lasi-iglu on haaveissa 🙂

    • Kiitos Anne! Osa näistä on ollut hyvinkin suunniteltuja, useammankin vuoden ajalta – osa vaan kohdalle syystä tai toisesta osuneita. Mutta niinhän se helmien kanssa on, osa löytyy ihan hakemattakin.

  • Tämä on kyllä mukava postausidea. pitää yrittää itsekin tarttua siihen jossain vaiheessa.

    Katajanokan vankilassa olen itsekin yöpynyt, mutta siitä on tosi pitkä aika. Oli se sentään kuitenkin hotelli jo silloin 😀 !

Comments are closed.