Vielä on kesää jäljellä … vai onkohan? Vai olisikohan aika koota kesä 2023 yksiin ”kansiin” ja listata mitä kaikkea tähän kesään mahtui.
Aikaisemmissa kesäyhteenvedoissamme mm. Kesästä kesään (2022) ja Sellainen matkailukesä (2021) olen määritellyt kesän väljästi jostain toukokuun reissusta johonkin syyskuun reissuun, joten aloitetaan nytkin toukokuusta.
Pakistanin kevät
Toukokuussa lähdimme vielä maailmalle, Pakistaniin. Kevät olikin vielä sään puolesta ihan hyvää aikaa niin Lahoressa, Islamabadissa kuin Kalashin laaksossa. Vain Lahoressa lämpötila oli enimmäkseen yli 30 astetta. Pakistanissa vähän myöhemmin, kesäkuun puolella, käynyt ystäväni valitteli jo lähempänä 40 astetta huitelevista lämpötiloista, joten en nyt varsinaisesti suosittele Pakistania kesäkohteeksi!
Suomen viileä toukokuu
Suomessa taas toukokuu on vielä vähän siinä ja siinä, että kannattaako vielä toukokuussa lähteä kiertelemään Etelä-Suomeakaan. Me teimme lyhyen kierroksen Kotkassa, Loviisassa ja erityisesti Strömforsissa, jossa olimme yötäkin. Strömfors oli jo pitempään ollut listallani, joten sikäli matka oli hyvä, että nyt vihdoin tuli siellä käytyä, mutta aika autiota kaikkialla vielä toukokuussa oli ja maisematkin parhaimmillaan vaan paikoissa, jossa keväiset sipulikukat toivat väriä, kuten vaikka Pyhtään kirkolla. Kotkan Merikeskus Vellamo ei kuitenkaan pettänyt tälläkään kertaa, Pidin Pako Pompejista -näyttelystä, vaikken siitä sitten koskaan blogijuttua päätynytkään kirjoittamaan. Näyttely on muuten auki lokakuun alkuun asti, eli vielä ehtii, jos on nopea. Loviisan suunnalla arvostin kiipeilykiven löytymistä ja vierailua Malmgårdin kartanossa. Asuntomessuthan eivät vielä tuolloin olleet auki emmekä niistä olisikaan olleet kiinnostuneita, sillä suunnitelmissa ei ole rakentaa mitään.
Afrikan kesää
Kesäkuussakin suuntasimme kauas, eli Keniaan, Malawiin ja Sansibarille. Koronavuodet sekoittivat vähän perusmatkailurytmiämme, jossa kaukomatkat tehdään talvella, Euroopan reissut keväällä ja syksyllä ja kesä vietetään ellei nyt ihan Suomessa niin Suomessa tai Pohjoismaissa. Mutta oli mahtava reissu sekin! Kesäkuun helteetkin onnistuimme välttämään, sillä Naivasha on sen verran korkealla, ettei siellä ole kovin kuuma ja Sansibar taas saarena on useimmiten mukavan tuulinen paikka.
Majakat, kansallispuistot ja Alvar Aalto
Heinäkuussa teimme sentään muutamia ihan tavallisia kotimaan matkojakin.
Tiiskerin majakalle järjestimme itse päiväretken, mutta kutsuimme mukaan muita halukkaita Suomen majakat – Finlands fyrar Facebook-ryhmän kautta ja halukkaita ilmaantuikin niin monta, että kaikki eivät mahtuneet mukaan. Vielä retken jälkeenkin sain toiveita ja kysymyksiä seuraavasta retkestä. Kysymykset osoitin sitten kaverille, jolta me olimme retken ostaneet ja pahoittelimme, että emme ole matkan- tai retkenjärjestäjiä. Kuluneen kesän mittaan olemme myös saaneet kysymyksiä tyyliin, että mistä näkee meidän järjestämiämme tulevia matkoja.
Kesäretken Sappeen kesäteatteriin, Maalaispoika oon -näytelmää katsomaan, puolestaan järjesti Päiväretket. Emme innostuneet parin tunnin ajamisesta suuntaansa kesäteatterin tähden ja päätimme siksi kokeilla bussiretkeä. Tosin aikaa sitten menikin kolme tuntia suuntaansa, mutta kokemus tämäkin. En nyt kokonaan poissulje mahdollisuutta osallistua joskus jollekin toisellekin Päiväretkelle.
Jos Strömfors oli toivekohde, niin niin oli Paimion parantolakin, jonne teimme jopa yöretken heinäkuun lopulla. Retki oli samalla nyt jo kahden kesän mittaisella jatkumolla perinteinen kesämatka tamperelaisten matkaystäviemme kanssa, eli he tulivat Turkuun, josta jatkoimme autolla illaksi ja yöksi Paimioon ja sieltä sitten seuraavana päivänä Mustion kautta Vantaalle ja Espooseen. Kesällä 2022 yhteinen kesäretkemmehän suuntautui Hankoon ja Tammisaareen. Ehkä ensi kesänä poikkeamme kylässä Vierumäellä heidän sinne sijoittuvalla kesäviikolla.
Kesän toisen majakan ympärille rakentuikin kesän pisin kotimaan matkamme, eli viivyimme reitillä Pori – Närpiö – Harrström – Strömmingsbådan – Ruovesi – Isojärven kansallispuisto kokonaista kaksi yötä. Matkan kohokohtia olivat, paitsi tietysti Strömmingsbådanin majakka, myös Harrströmissä näkemämme meriharakat ja kokemus vauhdikkaasta matkasta Strömmingsbådanille kuivapuvussa ja rib-veneellä.
Pari nostoa Helsingistäkin
Joskus, harvakseltaan, espoolaisetkin käyvät Helsingissä, ihan vaan huvikseen, eikä jonkun asian tiimoilta. Tänä kesänä kävimme esimerkiksi Vallisaaressa vähän pettymässä Helsinki Biennaali 2021:n jälkeen Helsinki Biennaali 2023:een. Tiina Itkosen näyttely Grönlanti Valokuvataiteen museo K1:ssä sopi hyvin kesähelteille, joskin kuluneen kesän pahimmat hellepäivät taisimme ohittaa viettämällä ne Afrikassa. Elokuinen juhla Katajanokalla Anna-Katri Räihän kaikki maailman maat -saavutuksen kunniaksi sen sijaan ei ollut pettymys! Aika huikeaa, että myös Anna-Katrin ystäviä maailmalta oli tullut Suomeen juhlimaan hänen saavutustaan ja samassa tilaisuudessa taisikin olla neljä maailman kaikissa maissa käynyttä ihmistä.
Syyskuinen Ranska
Ihan samanlaista juhlan tuntua ei ollut elo-syyskuun taitteessa Ranskaan Champagnen ja Burgundin alueelle tekemässämme matkassa, sillä lähestyimme samppanjaa enemmän tieteellisestä kuin juhlan näkökulmasta. Blogijutut tältä matkalta ovat jo lähes valmiita. Selaa tästä halutessasi juttuja Reimisistä, Troyesista, Dijonista, Auxerresta ja Chablisista tai Epernaysta ja Avenue de Champagnesta
Kotimaan matkailun hinta
Kesäkauden ulkomaan matkoista julkaisin jo kesän mittaan myös kustannusyhteenvedot.
Kotimaan matkamme olivat tänä kesänä lyhyitä, päivämatkoja tai korkeintaan parin yön reissuja, joten kovin paljoa matkailueuroja emme Suomessa tänä kesänä käyttäneet.
- Toukokuisen matkan Kotkaan, Loviisaan ja Strömforsiin, jossa yövyimme, toteutimme blogiyhteistyönä, eli siitä ei kertynyt kustannuksia.
- Kesäteatteriretki Sappeelle maksoi kahdelta 190 euroa, sisältäen teatteriliput ja lounaan.
- Yöretki Paimion parantolaan maksoi sekin sattumalta kahdelta 190 euroa, sisältäen majoituksen ja opastetun kierroksen parantolassa.
- Päiväretkestä Tiiskerin majakalle meidän osuutemme oli 140 euroa.
- Kaksi yöpymistä sisältänyt retki Strömmingsbådanin majakalle maksoi 439 euroa, josta majakkaretken osuus oli 200 euroa.
Kuten hintatasosta näkyy, niin mitään kovin hulppeita majoituksia ei reittimme varrelle tänä kesänä Suomessa osunut. Strömfors Bed & Bistron sijainti on kyllä luultavasti Strömforsin paras ja Närpiön Red & Greenin aamiaisessa on yritystä!
Sappeen retkeä lukuunottamatta teimme kaikki matkat omalla autolla, mutta en ole erikseen pitänyt lukua kilometreistä ja sen myötä polttoainekuluista, etenkään kun kilometrimäärät eivät nyt näillä kohteilla olleet kovin suuria.
Jäikö mitään kesälle 2024?
Toki! Majakoitakin on listalla vielä kaksi, joista ainakin Merikarvia toteutunee, sillä sen myötä, että sinne jo tänä kesänä suunniteltu reissu peruuntui järjestäjästä johtuvista syistä, saimme lupauksen ilmaisesta matkasta ensi kesänä. No, ehkä maksamme siitä pienyrittäjälle silti, mutta tosiaan yrittänemme Porin suunnalle ja toiseksi viimeiselle manner-Suomen majakallemme taas ensi kesänä.
Kallan Pietarsaaren edustalla on vähän epävarmempi tapaus. Tosin Kokkolassa voisi vielä kerran käydä kertaamassa Luontokeskus Kieppiä, jota on kuulemma viime vuosina remontoitu tuhoisan tulipalon jäljiltä. Nanoq-museo Pietarsaaressakin jäi viimeksi sillä suunnalla käydessämme katsastamatta.
Kesän 2024 Alvar Aalto -kierros voisi suuntautua Muuratsalon koetalolle ja Säynätsalon kunnantalolle. Pitääkin sitten keväämmällä palata uudelleen Metkaa matkustelua -blogin juttuun samaiselta reitiltä. Ehkä samaan reissuun voisi sijoittaa vielä yhden kansallispuistonkin, vaikka Leivonmäen.
Saariston kohteitakin voisi olla kiva joskus vielä kerrata, esimerkiksi Örö, Nötö ja/tai Aspö ja Seili kiinnostaisi.
Mutta kesä 2024 on vielä kovin kaukana …
Jutun otsikkokuva on Helsinki Biennaalin lehdistökuva teoksesta Saarten materia medica.
Mainio matkailukesä teillä! Vuoteen 2024 tosiaan on vielä aikaa, mutta nuo saariston kohteet kiinnostaisivat itseänikin. Itselläni tosin Jurmo on listan kärkipäässä, miksei myös mainitsemasi Nötö.
Kiitos Mikko! Utö ja Jurmo tulivat hyvinkin tutuiksi purjehdusvuosinamme, mutta toki niistä on jo aikaa, mutta aika taitaa liikkua näillä ulkomeren saarilla melko hitaaseen tahtiin, joten siksi olen itse listannut noita aikoinaan vähemmälle huomiolle jääneitä saaria. Kaikilla niilläkin on joskus tullut käytyä, mutta voisivat tarjota toisellakin kerralla vielä uuttakin.
Ensi kesää odotelessa. Teillä on ollut kyllä antoisa kesä.
Kiitos Krista! Nyt on pariin edelliseen kesään mahtunut kaukomatkojakin, mutta ehkä jo ensi kesään mennessä päästään ”normaaliin” rytmiin, kesä Suomessa, kevät/syksy Euroopassa ja talvella kaukomailla.