Päivitetty 28.9.2023 / Champagne ja Burgundi
Ranska on yksi niitä hyvin harvoja maita, joissa olen matkustanut yksin muutenkin kuin työmatkoilla. Vanhempani eivät halunneet, että lähtisin Interrailille, mutta kompromissina tarjosivat minulle kahden viikon reissua Eurooppaan lentäen ja hotelleissa asuen, joten kesällä 1974 vietin 17-vuotiaana viikon Pariisissa ja toisen Roomassa, yksin, sillä muut nuoret reilasivat ympäri Eurooppaa. Minä kiertelin nähtävyyksiä niin Pariisissa kuin Roomassa – yksin ja satunnaisten paikallisten seurassa.
DECville ’85
Syyskuussa 1985 työskentelin Lääketehdas Orionille, joka käytti Digital Equipment Corporationin VAX-11 -sarjan tietokoneita ja mm. sen myötä olin päätynyt Suomen Digital-käyttäjien yhdistyksen puheenjohtajaksi. Tässä ominaisuudessa, kuten myös asiakkaan ominaisuudessa, osallistuimme syyskuussa Cannesissa isoon DECville ’85 -konferenssiin.
Konferenssissa oli, kai, ihan mielenkiintoisia luentojakin, mutta enemmän tilaisuus oli kokoelma ylellisiä illallisia ja juhlia.
Digital Equipmentin tilaisuuden jälkeen seuraavalla viikolla Cannesissa järjestettiin käyttäjäyhdistyksen tilaisuus monine luentoineen ja toki osallistuimme myös siihen, eli kaiken kaikkiaan olimme töissä Rivieralla pari viikkoa, Lassekin.
Hulppeat juhlat jatkuivat toki tälläkin viikolla – erityisesti mieleeni on jäänyt tilaisuus isolla jahdilla Cannesin edustalla.
Viikonloppuna tilaisuuksien välillä retkeilimme mm. Monacossa ja Nizzassa ja St Tropezissa.
Ranskaa Digitalin laskuun
Vuosina 1988 – 1993 tein tuolloisen työnantajani, Digital Equipment Corporationin, leivissä useammankin matkan Ranskaan.
1988 osallistuin Pariisissa viikon tietokantakurssille ja sen yhteydessä vietimme Lassen kanssa toisenkin viikon kaupungissa. Viikossa ehdimme kokea ison osan Pariisin ”must”-jutuista kuten Eiffelin tornin, Notre Damen, latinalaiskorttelit, Riemukaaren, Champs Elyseen, kirpputoreja, Printemps- ja Lafayette-tavaratalot, Les Hallesin alueen, Pompidou-keskuksen, La Defensen, Seinen risteilyn, Montparnassen, Pont Neufin ja Seinen rannat, Louvren ja Mona-Lisan, La Coupole-ravintolan, Sacre Couerin, Moulin Rougen, Pigallen ja vielä sunnuntaina Bois de Bolognen. Lasse jatkoi vielä toisenkin viikon turistina käyden mm. Napoleonin haudalla, Rodin-museossa, Versaillesissa ja viemäreissä!
Myös Ranskan ja Sveitsin rajalla oleva Ferney-Voltairen kylä tuli minulle myös tutuksi noina vuosina. Ferney-Voltairehan on käytännössä Geneven esikaupunkialuetta ja yrityksen pääkonttori sijaitsi Genevessä ja muita kokous- ja koulutustiloja oli myös Ranskan puolella Ferney-Voltairessa. 90-luvun alussa, aikana ennen Euroopan Unionia, minulle oli uusi kokemus matkustaa paikallisbussilla maan rajan yli ilman että kukaan kyseli passia.
Ranskaa FinnetComin laskuun
Seuraava kosketukseni Pariisiin ja ”työ-Ranskaan” oli vuosina 1996-97, jolloin silloisen FinnetComin laskuun kiertelimme pienellä ryhmällä Eurooppaa etsien Elisa-ryhmälle täydellistä laskutusjärjestelmää. Aiheen tiimoilta osallistuin syksyllä 1996 Billing-konferenssiin Pariisissa ja vielä toisen kerran seuraavana syksynä.
Taisi olla ensimmäinen näistä konferensseista, jolloin olin matkassa minua nuoremman kolleegan kanssa ja tiukasta konferenssiohjelmasta huolimatta nipistimme aikaa yhden hiukan venytetyn ruokatunnin verran, jotta hän pääsi näkemään Champs Elyseen. Nautimme iltapäiväauringossa kahvin ja kokiksen jossain katukahvilassa ja muistelen ajatelleeni, että tämä taisi kyllä olla kallein missään koskaan juomani kokis – mutta kerrankos täällä ollaan – tai näin ajatteli ainakin kolleegani.
Sittemmin Venetsian San Marcon aukiolla nautittu kokis taisi kyllä tulla vieläkin kalliimmaksi.
Toisella kertaa matkustin Pariisiin jo edellisenä viikonloppuna, Lassen ja kummityttöni Sadun kanssa ja näytimme kaupunkia (ja Eurodisney-huvipuistoa) tuolloin vasta 8-vuotiaalle tytölle. Viikonlopun jälkeen Lasse ja Satu lensivät takaisin ja minä jatkoin töiden parissa. Onneksi pääsivät sentään Suomeen, sillä lentokentällä olivat portin vaihtumisen takia väärällä portilla niin pitkään, että heidät lopulta vietiin sitten erikseen autolla koneeseen. Sadulle jäi hetkeksi ilmeisesti sellainen olo, että parempi matkustaa Pirkon kuin Lassen kanssa – mutta muutama vuosi tuon jälkeen Pirkko sitten onnistui hetkeksi hukkaamaan boardingpassit Lontoon Heathrowlla matkalla Karibialle, joten romuttui sitten sekin ajatus turvallisesta matkaseurasta!
Ranskaa SAPin ja SASin laskuun
Seuraavien työnantajien, SAP ja SAS Institute, kohteet Ranskassa olivat vuorostaan enimmäkseen Nizzassa tai sen lähettyvillä, poislukien joku konferenssi, joka järjestettiin Strasbourgissa, jonne haikailin pitkään sen jälkeen palaavani, joskin siihen sitten meni vuosikymmen ja vähän ylikin. Työmatkoja oli vuosina 2002-2007 melkein vuosittain, kaksi parhaana. Vuoden 2002 reissu oli SAPin tuolloin Nizzassa järjestetty kick-off -tilaisuus, johon oli kivasti kokouspäivän jatkoksi retkipäivä, jolloin sai valita useammasta vaihtoehdosta itseään kiinnostavimman ja valitsin Antibesin.
Syksyllä 2006 Lassekin lähti taas kerran nauttimaan Välimeren valosta kaveriksi työmatkalleni ja tämä matka päätyi jo blogiimmekin.
Bretagne 2007
Kesällä 2007 suuntasimme Bretagneen, jossa kohteinamme oli mm. Le Mont Saint Michel ja St Malo. Aloitimme matkan Brestistä ja St Malosta siirryimme Kanaalin saarille (Jersey, Guernsey) ja sieltä palasimme Lontoon kautta kotiin.
Pariisi ja Normandia 2014
Seuraavan kerran palasimme Pariisiin vasta kesällä 2014, joskin tuolloin pääkohteena oli Normandia, mutta tulihan se Pariisikin oleellisilta osiltaan kerrattua. Lisäksi kävimme ensimmäistä kertaa mm. Pere Lachaisen hautausmaalla.
Tuosta matkastamme kirjoitin jo useammankin blogijutun, joihin kaikkiin linkit löytyvät tuosta alle linkkaamastani jutusta.
Strasbourg 2019
Päivitys 27.10.2019
Syyskuussa 2019 kävimme Stuttgartissa ja teimme sieltä viikonloppuretken Sveitsin Berniin ja Ranskan Strasbourgiin.
Champagne ja Burgundi
Päivitys 28.9.2023
Elo-syyskuun taitteessa 2023 osallistuimme Albatrosin Champagnen ja Burgundin alueelle suuntautuneelle viiden päivän mittaiselle matkalle. Matka vei meidät Reimsin, Troyesin, Dijonin ja Auxerren kaupunkeihin. Samppaajaa maistelimme Epernayssa ja Chablis-alueen viinejä tietenkin Chablisissa. Beaunekin oli matkan ohjelmassa, mutta jätimme sen väliin saadaksemme enemmän aikaa Dijoniin.
Ranskan merentakaiset alueet
Ranskalla on myös useita merentakaisia alueita.
Maabongausmielessäkin nämä ovat tietysti omia alueitaan ja joihinkin niistä, ehkä ihan erityisesti Saint-Pierre ja Miqueloniin, olemme päätyneet pisteen innoittamana, mutta eipä pettänyt sekään piste: oikein viehättävä paikka!
Alla linkit kokoelmajuttuihin niistä merentakaisista alueista, joilla olemme käyneet.
Kaikki käynnit ovat 2010-luvulla, joten jutut kohteista löytyvät blogistamme.
Ranskan Polynesia 2013
Ranskan Polynesialla, Tahitilla ja Moorealla kävimme osana maailmanympärimatkaamme syksyllä 2013. Pääsiäissaarten ja Uuden Seelannin välissä pidimme muutaman päivän tauon tässä paratiisissa.
Saint Pierre ja Miquelon 2016
Syyskuussa 2016 kiertelimme Kanadan itärannikkoa. Kiertelimme Nova Scotiaa ja Prinssi Edwardin saarta ja ennen kaupunkilomaa Halifaxissa lensimme myös Saint Pierrelle – Kanadan rannikolla on oikeasti myös pala Ranskaa!
Reunion 2016
Syksyllä 2016 risteilimme myös Intian valtamerellä: Mauritiuksella, Seychelleillä, Madagaskarilla ja Reunionilla. Reunionilla huomasi selvästi tulleensa taas Eurooppaan!
Saint Martin 2018
Saint Martinilla, siis Ranskan puoleisessa osassa samaa saarta, jonka Alankomaille kuuluva puoli tunnetaan nimellä Sint Maarten, kävimme maaliskuussa 2018 osana sen kertaista Karibian kierrostamme, jonka toteutimme (pääosin) Aventuran kiertomatkana, siis lentäen, ei risteilynä.
Ranskan Guyana 2020
Viimeinen matkamme ennen koronataukoa suuntautui Etelä-Amerikan koillisosiin ja muutamalle Karibian saarelle. Matkan runkona oli Aventuran valmis kiertomatka, mutta laajensimme sitä tekemällä päiväretken Surinamen Paramaribosta Ranskan Guyanan puolelle.
Paluu Ranskaan?
Jossain vaiheessa Pariisi ansainnee taas kertauksensa, ehkä Nizzakin. Marseillekin voisi olla kiinnostava kaupunki.
Karibialla olisi vielä monta TCC-kohdetta vaikka valtiotasolla se kohta onkin koluttu. Guadeloupe, Martinique, Saint-Barthelemy … en nyt varsinaisesti harmittelisi, jos vaikka joku kaukaisessa tulevaisuudessa häämöttävä risteily vielä poikkeaisi noillakin saarilla.
Afrikan itärannikon Mayotte (linkki HS:n juttuun, saattaa vaatia kirjautumisen) oli äskettäin uutisissa, mutta pidän melko epätodennäköisenä, että sinne enää päätyisimme.
Tyynen meren kohteet, Uusi-Kaledonia ja Wallis ja Futuna ovat nekin tulevina matkakohteinamme jokseenkin epätodennäköisiä – Uusi-Kaledoniakin on kyllä kohde, jossa useampikin Maailmanmatkaaja-ystävämme on käynyt.
Kaikki blogimme jutut Ranskasta kohdetasolla pääset lukemaan myös tästä.
Ooo… VAX-11, VAX/VMS tuli tutuksi Helsingin yliopiston tietojenkäsittelyopin laitoksella 1990 luvun alussa. No nyt ollaan ihan ”pilvessä” kaikkien IT juttujen suhteen. Muistan että 90 luvulla näitä seminaari matkoja oli. Nyt kaikki virtuaalisesti ja eikä pitkiä viikonloppuja työnantajan piikkiin ole. Ranska maana ihan kiva – ainostaan arrogantit ranskalaiset häiritsee. Reunion saarella oli hämmentävää huomata olevansa Ranskassa..
Kiitos Jani! Itse aloitin vielä vanhemmasta, eli silloisella TKK:lla, nykyisessä Aalto-yliopistossa, tuli tehtyä diplomityö PDP-11 -koneen käyttöjärjestelmästä. 80- ja 90-luvulla tosiaan oli vielä pitkiä, jopa kahden viikon kursseja on-site ja päivänkin kokouksiin lenneltiin ympäri Eurooppaa. Reunion erosi kyllä selvästi naapureistaan, Seychelleistä ja Mauritiuksesta, sen verran voimakkaasti Ranska (ja EU:n rahat) olivat siellä läsnä.
Paljon olet Ranskassa ehtinyt matkustamaan. Ja näköjään lisääkin saattaa olla tulossa! Noista merentakaisista alueista Ranskan Polynesia kiinnostaisi itseäni kovasti, mutta lentomatka sinne hirvittää. Aikaa siis pitäisi olla reilusti ja kun niin pitkälle menee, niin kiinnostaisi sitten samalla usea muukin ”lähialue”, joten aikaa pitäisi olla sen vuoksi vielä enemmän. Reunion kiinnostaisi kyllä myös, ja se onkin ajallisesti huomattavasti helpompi kohde – ja sen vuoksi todennäköisempi, ainakin juuri tällä hetkellä.
Kiitos Mikko! Ranskan Polynesia, kuten monet muutkin Tyynenmeren kohteet, lienevät luontevimmillaan osana maailmanympärimatkaa. Niin mekin sinne päädyimme :-)
Toki kaikkia maita tavoittelevat maabongarit ”hyppivät” tuolla alueella muutenkin, mutta välimatkat ovat tosiaan pitkiä ja lentoyhteydetkin usein epävarmoja, eli niitä perutaan syystä tai toisesta, joten paratiisiin on helppo päätyä pidemmäksikin aikaa kuin mitä oli alunperin ehkä suunnitellut.
Ihan hyvä kompromissiesitys vanhemmiltasi. Toki väitän, että villi nuori tai huonolla tuurilla saisi tuonkin vaihtoehdon yhtä vaaralliseksi kuin interrailin. Itse haaveilen uudesta interrailista -1992 eka
Kiitos Mari! Itsekin kyllä joskus jälkikäteen olen miettinyt, että ehkä tuollakin reissulla on vaan onni matkassa, eikä mitään pahempaa tapahtunut. Ehkä se nuoruus ja tietynlainen naivius jollain tapaa suojasikin – ja toisaalta, ehkä maailma ei 70-luvulla ollut vielä ihan niin vaarallinen paikka kuin nykyisin.
Minä käytin VAX-11:sta Joensuun yliopistossa. Käyttiksenä siinä oli VMS.
Ranskan merentakaiset sikailualueet ovat kiinnostavia. Kuulemma ranskalaiset ovat onnistuneet tuomaan kulttuurinsa kaikki negatiiviset puolet niihin. Onneksi Ranska sai verisen nenän Nigerissä. No, La Defenseen tutustuin palttiarallaa 1989 ja suurin osa noista muistakin Pariisin kohteista on tuttuja, viemäreitä myöten. Bonuksena, olen käynyt myös Pariisin vanhalla olympiastadionilla. Ranskalaiset ovat kovia syömään ankkoja ja minun pitää varoa, etten vahingossakaan syö sitä. Yleensä en nirsoile ruoan suhteen.
Kiitos Stacy! Heh, täältähän löytyy siis lisääkin muihinkin käyttöjärjestelmiin kuin Windowsiin ja IOS:ään tutustuneita :-) Ankkoja saattaisi helposti päätyä syömään myös Kiinassa, eli silläkin suunnalla kannattaa olla tarkkana.