Ranska on yksi niitä hyvin harvoja maita, joissa olen matkustanut yksin muutenkin kuin työmatkoilla. Vanhempani eivät halunneet, että lähtisin Interrailille, mutta kompromissina tarjosivat minulle kahden viikon reissua Eurooppaan lentäen ja hotelleissa asuen, joten kesällä 1974 vietin 17-vuotiaana viikon Pariisissa ja toisen Roomassa, yksin, sillä muut nuoret reilasivat ympäri Eurooppaa. Minä kiertelin nähtävyyksiä niin Pariisissa kuin Roomassa – yksin ja satunnaisten paikallisten seurassa.
DECville ’85
Syyskuussa 1985 työskentelin Lääketehdas Orionille, joka käytti Digital Equipment Corporationin VAX-11 -sarjan tietokoneita ja mm. sen myötä olin päätynyt Suomen Digital-käyttäjien yhdistyksen puheenjohtajaksi. Tässä ominaisuudessa, kuten myös asiakkaan ominaisuudessa, osallistuimme syyskuussa Cannesissa isoon DECville ’85 -konferenssiin.
Konferenssissa oli, kai, ihan mielenkiintoisia luentojakin, mutta enemmän tilaisuus oli kokoelma ylellisiä illallisia ja juhlia.
Digital Equipmentin tilaisuuden jälkeen seuraavalla viikolla Cannesissa järjestettiin käyttäjäyhdistyksen tilaisuus monine luentoineen ja toki osallistuimme myös siihen, eli kaiken kaikkiaan olimme töissä Rivieralla pari viikkoa, Lassekin.
Hulppeat juhlat jatkuivat toki tälläkin viikolla – erityisesti mieleeni on jäänyt tilaisuus isolla jahdilla Cannesin edustalla.
Viikonloppuna tilaisuuksien välillä retkeilimme mm. Monacossa ja Nizzassa ja St Tropezissa.
Ranskaa Digitalin laskuun
Vuosina 1988 – 1993 tein tuolloisen työnantajani, Digital Equipment Corporationin, leivissä useammankin matkan Ranskaan.
1988 osallistuin Pariisissa viikon tietokantakurssille ja sen yhteydessä vietimme Lassen kanssa toisenkin viikon kaupungissa. Viikossa ehdimme kokea ison osan Pariisin “must”-jutuista kuten Eiffelin tornin, Notre Damen, latinalaiskorttelit, Riemukaaren, Champs Elyseen, kirpputoreja, Printemps- ja Lafayette-tavaratalot, Les Hallesin alueen, Pompidou-keskuksen, La Defensen, Seinen risteilyn, Montparnassen, Pont Neufin ja Seinen rannat, Louvren ja Mona-Lisan, La Coupole-ravintolan, Sacre Couerin, Moulin Rougen, Pigallen ja vielä sunnuntaina Bois de Bolognen. Lasse jatkoi vielä toisenkin viikon turistina käyden mm. Napoleonin haudalla, Rodin-museossa, Versaillesissa ja viemäreissä!
Myös Ranskan ja Sveitsin rajalla oleva Ferney-Voltairen kylä tuli minulle myös tutuksi noina vuosina. Ferney-Voltairehan on käytännössä Geneven esikaupunkialuetta ja yrityksen pääkonttori sijaitsi Genevessä ja muita kokous- ja koulutustiloja oli myös Ranskan puolella Ferney-Voltairessa. 90-luvun alussa, aikana ennen Euroopan Unionia, minulle oli uusi kokemus matkustaa paikallisbussilla maan rajan yli ilman että kukaan kyseli passia.
Ranskaa FinnetComin laskuun
Seuraava kosketukseni Pariisiin ja “työ-Ranskaan” oli vuosina 1996-97, jolloin silloisen FinnetComin laskuun kiertelimme pienellä ryhmällä Eurooppaa etsien Elisa-ryhmälle täydellistä laskutusjärjestelmää. Aiheen tiimoilta osallistuin syksyllä 1996 Billing-konferenssiin Pariisissa ja vielä toisen kerran seuraavana syksynä.
Taisi olla ensimmäinen näistä konferensseista, jolloin olin matkassa minua nuoremman kolleegan kanssa ja tiukasta konferenssiohjelmasta huolimatta nipistimme aikaa yhden hiukan venytetyn ruokatunnin verran, jotta hän pääsi näkemään Champs Elyseen. Nautimme iltapäiväauringossa kahvin ja kokiksen jossain katukahvilassa ja muistelen ajatelleeni, että tämä taisi kyllä olla kallein missään koskaan juomani kokis – mutta kerrankos täällä ollaan – tai näin ajatteli ainakin kolleegani.
Sittemmin Venetsian San Marcon aukiolla nautittu kokis taisi kyllä tulla vieläkin kalliimmaksi.
Toisella kertaa matkustin Pariisiin jo edellisenä viikonloppuna, Lassen ja kummityttöni Sadun kanssa ja näytimme kaupunkia (ja Eurodisney-huvipuistoa) tuolloin vasta 8-vuotiaalle tytölle. Viikonlopun jälkeen Lasse ja Satu lensivät takaisin ja minä jatkoin töiden parissa. Onneksi pääsivät sentään Suomeen, sillä lentokentällä olivat portin vaihtumisen takia väärällä portilla niin pitkään, että heidät lopulta vietiin sitten erikseen autolla koneeseen. Sadulle jäi hetkeksi ilmeisesti sellainen olo, että parempi matkustaa Pirkon kuin Lassen kanssa – mutta muutama vuosi tuon jälkeen Pirkko sitten onnistui hetkeksi hukkaamaan boardingpassit Lontoon Heathrowlla matkalla Karibialle, joten romuttui sitten sekin ajatus turvallisesta matkaseurasta!
Ranskaa SAPin ja SASin laskuun
Seuraavien työnantajien, SAP ja SAS Institute, kohteet Ranskassa olivat vuorostaan enimmäkseen Nizzassa tai sen lähettyvillä, poislukien joku konferenssi, joka järjestettiin Strasbourgissa, jonne olen sen jälkeen haikaillut vielä palaavani, mutta toistaiseksi on jäänyt palaamatta. Työmatkoja oli vuosina 2002-2007 melkein vuosittain, kaksi parhaana. Vuoden 2002 reissu oli SAPin tuolloin Nizzassa järjestetty kick-off -tilaisuus, johon oli kivasti kokouspäivän jatkoksi retkipäivä, jolloin sai valita useammasta vaihtoehdosta itseään kiinnostavimman ja valitsin Antibesin.
Syksyllä 2006 Lassekin lähti taas kerran nauttimaan Välimeren valosta kaveriksi työmatkalleni ja tämä matka päätyi jo blogiimmekin.
Pariisi ja Normandia 2014
Seuraavan kerran palasimme Pariisiin vasta kesällä 2014, joskin tuolloin pääkohteena oli Normandia, mutta tulihan se Pariisikin oleellisilta osiltaan kerrattua. Lisäksi kävimme ensimmäistä kertaa mm. Pere Lachaisen hautausmaalla.
Tuosta matkastamme kirjoitin jo useammankin blogijutun, joihin kaikkiin linkit löytyvät tuosta alle linkkaamastani jutusta.
Ranskan merentakaiset alueet
Ranskalla on myös useita merentakaisia alueita.
Maabongausmielessäkin nämä ovat tietysti omia alueitaan ja joihinkin niistä, ehkä ihan erityisesti Saint-Pierre ja Miqueloniin, olemme päätyneet pisteen innoittamana, mutta eipä pettänyt sekään piste: oikein viehättävä paikka!
Alla linkit kokoelmajuttuihin niistä merentakaisista alueista, joilla olemme käyneet.
Kaikki käynnit ovat 2010-luvulla, joten jutut kohteista löytyvät blogistamme.
Ranskan Polynesia 2013
Ranskan Polynesialla, Tahitilla ja Moorealla kävimme osana maailmanympärimatkaamme syksyllä 2013. Pääsiäissaarten ja Uuden Seelannin välissä pidimme muutaman päivän tauon tässä paratiisissa.
Saint Pierre ja Miquelon 2016
Syyskuussa 2016 kiertelimme Kanadan itärannikkoa. Kiertelimme Nova Scotiaa ja Prinssi Edwardin saarta ja ennen kaupunkilomaa Halifaxissa lensimme myös Saint Pierrelle – Kanadan rannikolla on oikeasti myös pala Ranskaa!
Reunion 2016
Syksyllä 2016 risteilimme myös Intian valtamerellä: Mauritiuksella, Seychelleillä, Madagaskarilla ja Reunionilla. Reunionilla huomasi selvästi tulleensa taas Eurooppaan!
Saint Martin 2018
Saint Martin on vuorossa tämän viikon sunnuntaina, siis nyt maaliskuussa 2018!
Paluu Ranskaan?
Jossain vaiheessa Pariisi ansainnee taas kertauksensa, mutta olisi kyllä mukava palata sinne Strasbourgiinkin – jotenkin kaupungista jäi minulle lyhyellä vierailulla niin positiivinen kuva vaikka vapaa-aikaa olikin vaan niukalti. Tai ehkä juuri siksi!
Karibialla olisi vielä monta TCC-kohdetta vaikka valtiotasolla se kohta onkin koluttu.
Guadeloupe, Martinique, Saint-Barthelemy … en nyt varsinaisesti harmittelisi, jos vaikka joku kaukaisessa tulevaisuudessa häämöttävä risteily vielä poikkeaisi noillakin saarilla.
Afrikan itärannikon Mayotte (linkki HS:n juttuun, saattaa vaatia kirjautumisen) oli äskettäin uutisissa, mutta pidän melko epätodennäköisenä, että sinne enää päätyisimme.
Ranskan Guayana osana “Koko Etelä-Amerikka” ehkä vielä joskus saattaisi matkasuunnitelmiimme päätyäkin, mutta ei sekään siellä kovin korkealla ole.
