Tänään 15.2.2020 tulee kuluneeksi 16 vuotta siitä, kun tämän blogin ensimmäinen juttu julkaistiin. Tosin juttu voi olla vähän liian iso sana tästä.
Blogin syntymäpäivän kunniaksi hiukan soveltaen useammassakin blogissa ollut yhteenveto viimeksi kuluneen vuosikymmenen parhaista matkoista – hiukan soveltaen siten, että valitsin yhden matkan blogin jokaiselta 16 vuodelta.
Jos 16 matkan sijaan/lisäksi haluat lukea Meriharakan synnystä, niin blogimme historia on kuvattu jutuissa Maailma, me ja blogimme – #Blogisitarina ja Prologi Meriharakalle, joka kertoo blogista nimeltä lomalla.tk, joka perustettiin jo syksyllä 2002.
2004 Ateenasta Kosille
Pääosa vuoden reissuista oli työmatkoja, mutta muutaman muunkin (New York, Venetsia) joukosta eniten olemme myöhemmin ajatuksissamme palanneet 10 päivän purjehdusreissuun Ateenasta Kosille.
Blogiin kirjoitin matkasta vasta muutama vuosi sitten venemessujen innoittaessa muistelemaan tätäkin purjehdusta:
2005 Kap Verde
Vuosi 2005 ei sekään ollut erityinen matkailuvuosi vaan enemmänkin edelleen purjehduspainotteinen. Työmatkojen lisäksi teimme useammankin matkan sisarentyttärieni kanssa ja näistä parhaiten on varmasti jäänyt mieleen hiihtoloma Kap Verdellä. Hyvänä kakkosena voisi olla sisarentyttäreni Sadun ja hänen silloisen poikaystävänsä Anssin kanssa Barcelonassa vietetty juhannus.
2006 Bonaire, Quito, Galapagos, Panama
Puoli vuosisataa, pitihän sitä juhlia jossain ihan erityisessä paikassa, ja siksi valikoitui Galapagos. Ja olihan Galapagos sitä, kaikki ne saaret, jotka olivat ihan erilaisia keskenään ja kaikki ne eläimet, jotka eivät juuri ihmisistä välittäneet!
2007 Intia
Vuoden 2007 muutamat matkat vuoden mittaan suuntautuivat Euroopan kaupunkeihin, mutta joululomalla repäisimme ja lähdimme Intiaan. Reittinä perinteinen Pohjois-Intian Kultainen kierros, eli Delhi, Agra, Jaipur ja lisäksi vielä Varanasi. Taj Mahalia ja Varanasin hautarovioita ei kyllä hevin unohda!
2008 Skotlanti, Pohjois-Irlanti, Irlanti ja Bretagne
Elämämme ensimmäinen risteilyloma! Kristina Cruises -varustamon vanhalla Kristina Regina -laivalla, joka jäikin sitten melko pian tämän jälkeen (2010) eläkkeelle ja päätyi hostelliksi Turkuun vanhalla Borea -nimellään.
Risteilyn hienoin kohde oli Scilly-saaret, jonne tuskin muuten olisimmekaan koskaan päätyneet. Jos Loch Nessin hirviö olisi näyttäytynyt Invernessissä, niin ehkä se olisi ohittanut Scilly-saaretkin.
Matkakertomus Kristina Regina -risteilyltä Edinburghista Brestiin
2009 Hong Kong, Macau ja Kiina
Vuoden muut matkat suuntautuivat Eurooppaan ja vaikka Kroatian Cavtat ja sieltä naapurimaihimme tekemät retket muodostivat nekin kivan kokonaisuuden, niin eiköhän se vuoden päämatka kuitenkin ollut Hong Kong. Oman mausteensa matkaan lisäsi tuolloin Thaimaassa vaihdossa ollut veljentyttäreni, joka tuli viettämään kanssamme useamman päivän Hong Kongissa.
2010 Chile, Argentina, Uruguay ja Brasilia
Suuren Etelä-Amerikan kiertomatkan teimme ystäväpariskuntamme kanssa. Ystäväni halusi juhlia pyöreitä vuosiaan Valparaisossa ja mehän lupauduimme lähtemään mukaan! Matka näytti vielä viikkoa ennen lähtöä hiukan epävarmalta, sillä Chilessä maa järisi vähän rajumminkin ja esimerkiksi Santiago de Chilen lentokenttä toimi vasta teltassa sinne saapuessamme.
Onneksi matka oli Olympian järjestämä, joten kaikki epävarmuustekijät ja joltain osin poikkeusjärjestelyt olivat kaikilta osin matkanjärjestäjän ongelma.
2011 Zimbabwe, Zambia, Botswana ja Namibia
Vuoden ”suurimmat” matkat olivat risteily Dubaista, viikko Makedonian Ohridissa ja Zimbabween, Zambiaan, Botswanaan ja Namibiaan suuntautunut matka syksyllä. Näistä, epäröimättä, tärkein oli tietysti Botswana, niin Choben kansallispuisto kuin vierailu pääkaupungissa Gaboronessa.
Maabongausmielessä saavutimme myös matkalla ensimmäisen merkittävämmän etapin, eli 100 Travelers’ Century Clubin aluetta.
Botswana, erityisesti Gaborone, oli minulle erityisen mielenkiintoinen Mma Ramotswe-kirjojen myötä ja kävimmekin siellä kirjojen maisemiin vievällä päiväretkelläkin – ja nautimme tietysti Rooibos-teetä Mma Ramotswen President-hotellin terassilla.
2012 New York, Nantucket ja Martha’s Vineyard
Ehdottomasti New York sisarentyttärien kanssa – oli hienoa nähdä miten nuoret naiset, matkan aikaan juuri vähän alle ja vähän yli 20-vuotiaat, kokivat ensimmäisen kerran New Yorkin. Viikko kierrettiin kaupunkia (ja kauppoja) pitkälti tyttöjen ehdoilla.
Viikon jälkeen tytöt lensivät kotiin ja me jatkoimme toiseksi viikoksi Nantucketin ja Martha’s Vineyardin saarille.
Vineyardilta kävimme myös Hyanniksessa ja tuolla reissulla onnistuin kaatumaan siten, että päädyin pariksi tunniksi ensiapuun, mutta lopulta todettiin, että ehkä pahan näköisestä kaatumisesta seurauksena oli sittenkin vaan musta silmä. Kuvasarjani siitä, että miten musta silmä paranee, on muuten vuosien mittaan ollut yksi blogimme suosikkijuttuja!
2013 Maailman ympäri
Monen paljon matkustavan bucket-listalla lienee myös matka maailman ympäri. Niin se oli meilläkin ja lopulta toteutimme sen syksyllä 2013 viiden viikon reissuna. Pysähdyksiä ei ollut liikaa, joten viisi viikkoa ei kulunut pelkästään lentokoneissa, mutta pääsimme tällä reissulla näkemään sittenkin monta kohdetta, mm. Machu Picchun, Pääsiäissaaret ja Tahitin ja Uuden Seelannin, vain muutamia mainitakseni.
Matka maailman ympäri oli oikeasti mielestäni erilainen kokemus kuin vaikka matka Chileen ja takaisin – jotenkin siinä sai käsityksen siitä, että tällainen on koko maailma. Ehkä kierrämme pallon vielä joskus toistekin, jos vaikka päätyisimme jonnekin Tyynen meren saarelle, ehkä emme. Nyt sillä ei enää ole väliä, mutta ensimmäisellä kerralla oli ihan oma erityinen merkityksensä.
2014 Etelä-Korea, Vietnam, Laos, Kambodza, Malesia, Brunei ja Singapore
Syksystä 2014 kevääseen 2015 käytin silloisessa työpaikassani, Nokialla, oikeutta pitää viiden vuoden työrupeaman jälkeen puoli vuotta palkatonta vapaata. Kyseiseen ajanjaksoon sisällytimme suunnilleen yhden matkan per kuukausi ja näistä pisin oli viiden viikon matka Kaakkois-Aasiaan.
Monetkin kohteet matkan varrella jäivät mieleen, mutta ehkä ihan erityisenä teemana Vietnamin sodan tarina kerrottuna ei-amerikkalaisesta näkökulmasta. Malesiassa Kuala Lumpur ei nyt erityisesti vakuuttanut, mutta Borneo ja nenäapinat Kinabatang -joella sitäkin enemmän.
Syksyn 2014 matkoista voisi myös mainita Moldovaan ja Transnistriaan suuntautuneen matkan, jotka olivat viimeiset uudet maamme ja Travellers’ Century Clubin alueet (Transnistria) Euroopassa.
2015 Ruanda, Uganda ja Kenia
Vuoden merkittävimpiä matkoja olivat kierros Kalifornian ja naapuriosavaltioiden luonnonpuistoissa ja Los Angelesin ja San Franciscon kertaus keväällä ja matka Grönlantiin kesällä, mutta eivät ne, luonnonpuistotkaan, sittenkään vetäneet vertoja vuoristogorilloille Ruandassa, Kazangan kanavalle Ugandassa ja Masai Maralle Keniassa.
2016 Prinssi Edwardin saari Kanadassa
Syksyllä oli taas yhden tasavuosisyntymäpäivämatkan vuoro ja se suuntautui itäiseen Kanadaan, pääkohteena Prinssi Edwardin saari, mutta kyllä Nova Scotian ja Halifaxkin olivat hienoja kohteita. Samalla matkalla poikkesimme myös Saint-Pierre & Miquelonin saarella, joka todella on pala Ranskaa Kanadan rannikolla. Halifaxin Titanic-museo ja hautausmaa poikivatkin sitten jo matkaidean käynnistä myös Belfastin Titanic-museossa, joka toteutimme kesällä 2018. Algeria ja risteily Intian valtamerellä olivat hyviä reissuja nekin, mutta eivät ihan tämän veroisia, sittenkään.
2017 Alaska, Vancouver ja Havaiji
Vuodenvaihteesta 2017 alkaen olemme molemmat olleet vapaita matkustamaan vaikka koko ajan, mutta vuoden 2017 matkavuorokausien määrä ei sittenkään noussut kuin runsaaseen sataan. Voisin hehkuttaa Bhutania tai Saudi-Arabiaa, mutta eivät ne silti olleet sellaisia pitkäaikaisen toiveen täyttymyksiä, kuin Havaiji. Samalla matkalla risteilimme niin Alaskassa kuin Havaijilla poiketen kaikilla saariryhmän merkittävimmillä saarilla. Risteilyjen välissä vietimme muutaman päivän Vancouverissa, josta jäi ihan erityisesti mieleen lento vesitasolla.
2018 Myanmar ja Bangkok
Matkavuorokausia kertyi tänäkin vuonna lähes sata ja matkoja ulkomaille tusinan verran, mutta ehkä sittenkin Myanmar teki vielä suuremman vaikutuksen kuin Mongolia. Samassa yhteydessä kävimme, vasta tuolloin, ensimmäistä kertaa elämässämme Bangkokissa. Phuketissa olimme sentään käyneet jo vuonna 2000.
2019 Guineanlahden kierros
Viime vuoden matkat ovat kaikki vielä sen verran tuoreessa muistissa, että yhden niistä nostaminen yli muiden on vaikeampaa kuin aikaisemmilta vuosilta. Ehkä sitten kuitenkin seitsemän valtion kierros Beninistä, Togon, Ghanan ja Norsunluurannikon kautta Kameruniin, Sao Tomelle ja Angolaan. Keski-Amerikan kiertomatka oli toki sekin kokemus, mutta kuitenkin tavanomaisempi – kuten Keski-Aasiankin kierros Tadzikistanissa, Uzbekistanissa ja jopa Turkmenistanissa.
Onnea melkein täysikäiselle blogille! Kiinnostavia matkoja teillä on ollut vuosien varrella ja tuossa katsauksessa näkyy hyvin ”maabongarin kehityskaari” — matkat suuntautuvat vaan entistä kauemmas ja haastavampiin kohteisiin. Kiitoksia jutuista – tämä on paikka josta aina ensimmäisenä katson josko se Meriharakka olisi tiettyyn maahan tai kohteeseen jo aiemmin lennähtänyt — ja sitä kautta rakentanut omille matkoille runkoa.
Kiitos Jani! Tottahan tuo on, että 140 maan tuolla puolen uudet kohteet käyvät jo keskimäärin haastavammiksi. Tosin Aasiassa meillä on vielä ihan yleisiä turistikohteitakin kokematta, kuten vaikka Sri Lanka ja Filippiinit.
Paljon onnea synttärisankarille! Hieman kateellisena kahlasin postausta läpi ja taisin jokaisen uuden maan kohdalla huokaista, että ”jaa tuollaKIN ne on käyneet!” Tuntuu omat reissut aika pieniltä teidän rinnalla :D
Seuraavaa 16 vuotta innolla odottean! ;)
Kiitos Eveliina! No toisaalta, onhan meillä jo ikääkin, eli vuosien mittaan ehtii …
Onnittelut tänään 16-vuotissyntymäpäivän johdosta! On kieltämättä huikea aika pitää laadukastq blogia näin monta vuotta! Tätä on helppo peilata siihen, että itsellä olisi vielä hieman reilut 10 vuotta samaan jäljellä :-O
Sinun nostamasi reissut joka vuodelta on sellaisia, että monet haaveleivat pääsevänsä edes yhdelle tuollaiselle kerran elämässä. Toki nämä on aina valintakysymyksiä, miten haluaa elää js mihin rahansa käyttää. Ainakin omasta mielestäni olet sijoittanut ne upeisiin reissuihin ja muistoihin.
Ps. 20-vuotiasjuhlapäivään odottelen jo kutsua, jollei sitä vietetä ”matkoilla” :-D
Kiitos Rami! Jaa … pitäisiköhän sitä harkita, 20-vuotisjuhlaa? Jossain sopivan eksoottisessa kohteessa :-)
Onnittelut huikean taipaleen tehneelle blogille ja monia reissurikkaita vuosia! Monipuolisia reissuja eri puolille maailmaa olette päässeet tekemään, ja maabongausharrastuksen suhteen olette kyllä melkoisia konkareita jo.
Kiitos Päivi! Toivotaan, että reissuja riittää vielä lähivuosinakin – jos vaikka tuon Ramin tuossa mainitsemat 20-vuotisjuhlat saisi kasaan :-)
Onnea hienosta blogiurasta! Ihan uskomattomia reissukokemuksia takana :)
Kiitos Cilla! !6 vuoteen – ja tietysti vielä monta kertaa useampaan ikävuoteen – mahtuu yhtä jos toista.
Paljon tosiaan upeita kohteita on teillä vuosien varrella ollut! Taitaa olla niin, että uusien maiden eteen joutuu koko ajan näkemään enemmän ja enemmän vaivaa ja toisaalta ehkä myös käyttämään enemmän rahaa, kun ne helpot kohteet on jo bongattuna.
Kiitos Mikko! Uusien kohteiden ”lisähinta” tulee ehkä enemmän siitä, että mitä eksoottisempaan kohteeseen mennään, niin sitä mieluummin otamme matkanjärjestäjän reissua kasaamaan. Joskus löytyy, vielä, valmiiksi kasattu kiertomatka jopa suomalaisella oppaalla, mutta monesti liikumme myös kahdestaan vaikka matkan järjestelyjen takana voikin olla matkanjärjestäjä ja paikan päällä oppaana paikallinen, englantia puhuva opas.
Onnittelut vielä tätäkin kautta! Ehdottomasti 20-vuotisbileet pystyyn neljän vuoden päästä. Teillä on huikea tietopaketti maailmalta ja reissaamisesta, josta minäkin usein haen tietoa. Täytyy palata vielä ajatuksen kanssa tuohon maailman ympäri viidessä viikossa -postaukseen.
Kiitos Katri ja Ilkka! Meille noina vuosina tuo viisi viikkoa oli pisin mahdollinen matka-aika ja ajatuksena oli nimenomaan se, että kierretään maapallo ja tuo onnistui tietysti kyllä viidessä viikossakin. Parhaimmillaan (?) jotkut tuttavani ovat tehneet sen runsaassa kahdessa viikossa.
Onneksi olkoon! Olipa hauska nähdä tuo bloginne ensimmäinen juttu, ja herttainen. Aloitin itsekin bloggaamisen vuonna 2004 ja oman matkabloggaamiseni vuonna 2005 ja kauhulla muistelen sitä alkuvuosien työlästä ja aikaaviepää ”juttujen” tekoa maailmalta. Toista se on nyt. Mukava ollut seurata kehityksen kulkua. Kaikkea hyvää jatkoon :)
Kiitos kommentistasi! WordPress taisi nähdä päivänvalon vuonna 2003 ja 2004 kokeilijoita oli jo Suomessakin varmasti useampia. Me olemme ehkä sikäli harvinaisia, että ihan sama blogi on jatkanut vuodesta toiseen, useimmilla konkareilla on lienee ollut useampia blogeja vuosien mittaan, meillä vain tämä yksi :-)
Paljon onnea blogille! Ja kiva kooste matkoista, mitä vuosien varrella on ollut. Jään odottelemaan tulevia reissupostauksia. :)
Kiitos Anne! Pysy kuulolla, seuraava kohde Etelä-Amerikka …
Ihan uskomattoman matkan olette tehneet blogiuralla ja ne matkat joita olette tehneet sinä aikana, wau ja vielä kerran wau !
Onnea blogillenne ja onnea kaikille uusille matkoille jotka teillä on edessä.
Kiitos Piyya! Tulevaisuus näyttää, että joko ne meidän eeppisimmät matkat ovat takanapäin vai vieläkö keksitään jotain IHAN HUIPPUA :-)
Wow, onnea! Enpä olekaan tajunnut että teidän blogi on ollut jo niin kauan ilmoilla, teette mahtavaa duunia sen kanssa! :)
Kiitos Veera! Vuosien mittaan blogistamme onkin muodostunut mahtava tietopankki paitsi lukijoillemme myös itsellemme :-)
16 vuotta – huikea saavutus kyllä! Onnea!
Ei voi muuta sanoa kuin, että ootte kyllä käyneet uskomattoman upeissa kohteissa vuosien varrella, joista suurimmasta osasta itse on vasta haaveillut.
Kiitos! No toisaalta, meillä tuo matkustusaika alkaa jo olla lopuillaan, joten kohteita ei voi enää olla haavelistalla kovin paljoa :-(