Rovaniemi – Iirislahti – koko tarina

Rovaniemeltä Iirislahteen

Blogimme ehkä säännöllisenäkin lukijana saatat ajatella, että jutussa, joka kokoaa yhteen vuoden 2021 Suomi-kesämme päämatkan varrelta kirjoittamiani juttuja, ei olekaan Sinulle mitään uutta. Mutta malta hetki – ehdimme 11 matkapäivässä niin monta paikkaa ja kohdetta, etten koskaan tule kirjoittamaan kaikista niistä erillisiä juttuja, joten tässä jutussa on paitsi vanhoja juttulinkkejä myös uutta kuten Rovaniemi, Liminka, Kalajoki, Kokkola, Pietarsaari, Isokyrö, Lapua, Seinäjoki ja Karvia.

2021 paluukartta Reitti Rovaniemeltä Espooseen
Reittikartta aukeaa klikkaamalla isompana

Iirislahdesta Rovaniemelle ja Ranualle

Matkamme alkoi tietysti Iirislahdesta, josta ensimmäinen etappi vei Pasilan autojuna-asemalle. Ei ihan helppo rasti sekään Pasilan aina vaan jatkuvassa myllerryksessä, mutta löytyihän se lopulta ja saimme auton lastattua junaan ja jonkin ajan kuluttua pääsimme siihen itsekin Pasilan asemalta. Yö yöjunassa sujui turhankin nopeasti, eli olimme Rovaniemellä jo ennen aamukahdeksaa.

Rovaniemellä arvoimme aamiaispaikkaa Arctic Light -hotellin ja kadun toisella puolella olevan Hostel Café Kodin välillä ja päädyimme jälkimmäiseen, järkevämpään vaihtoehtoon. Syömme reissussa mieluiten vähän niukemman aamiaisen ja pidämme sitten jo taas jonkin ajan päästä kahvitauon kuin laskemme (melkein) koko päivän aamiaisen varaan. Aamiaisen ja Arktikumin aukeamisajan väliin jäävän ylimääräisen ajan vietimme ajellen Jätkänkynttilä-sillan yli pari kertaa ihan vaan huvin vuoksi ja Rovaniemen kirjastossa läppärityöläisinä.

Pasilasta
Aurinkoisesta Pasilan illasta …
Rovaniemelle Reitti Rovaniemeltä Espooseen
… pilviseen Rovaniemen aamuun
Hostel Cafe Koti
Hostel Cafe Kodin “järkevä” aamiainen

Jätkänkynttilä Reitti Rovaniemeltä Espooseen

Arktikumissa meitä kiinnostivat rakennuksen arkkitehtuurin lisäksi erityisesti näyttelyt Petsamon historiasta 1920-1940 kertova Suomi Jäämeren rannalla ja valokuvanäyttely Piniartoq – Metsästäjä. Petsamon noihin vuosiin sijoittui myös yksi isäni nuoruuden kesä, joka osoittautuikin sikäli erityisen merkityksellisesti, että hän tuona kesänä ystävystyi siellä silloisen esimiehensä, Veikko Salkion, kanssa. Ystävyys kesti sen jälkeen isäni kuolemaan asti ja minäkin tapasin Veikon useamman kerran. Tiina Itkosen kuvia olimme nähneet aikaisemmin ainakin Turussa ja pitäneet niistä, joten halusimme katsoa niitä lisääkin.

Arktikum Reitti Rovaniemeltä Espooseen

Veikko Salkio
“Olin jo lapsena unelmoinut pääseväni arktiseen luontoon, ja nyt se oli silmin nähtävänäni ja käsin kosketeltavanani, osittain suorastaan runsaudenpulana. Kaikkialle minne loin katseeni tummat ikivuoret reunustivat rantoja. Missään eivät metsät peittäneet näkyvyyttä eivätkä himmentäneet tunturiluonnon ajatonta jylhyyttä.” (Veikko Salkio, rajavartijana Heinäsaarilla vuonna 1936)

Tiina Itkonen

Arktikumin jälkeen jatkoimmekin jo sitten matkaa Ranualle, jossa vuorossa oli Ranuan eläintarha ja mielenkiintoinen yö kelluvassa Aurora Hutissa:

Arctic Guesthouse & Igloos Ranualla

Limingan kautta Siikajoelle

Ranuan jälkeen aloitimme kesän majakkaretket Siikajoella sijaitsevalta Tauvon majakalta:

Tauvon majakka

Jo sitä ennen poikkesimme kuitenkin Liminganlahden luontokeskuksessa ja kävelimme luontokeskusta lähinnä olevalle lintutornille. Tarkoituksenamme oli myös syödä lounas luontokeskuksen kahvilassa, mutta ainakin juuri sinä päivänä heinäkuussa kahvilan tarjonta oli jokseenkin olematonta suolaisten vaihtoehtojen osalta.

Limingan luontokeskus Reitti Rovaniemeltä Espooseen
Kesän paras oivallus!
Limingan luontokeskus
Virkkulan kaksikerroksinen lintutorni oli aika mahtava jo rakennelmanakin …
Limingan luontokeskus Reitti Rovaniemeltä Espooseen Reitti Rovaniemeltä Espooseen
… kuten myös näkymiltään
Limingan luontokeskus
Liminganlahden erikoisuutta, mustapyrstökuiria, emme nähneet – muutamia muita kahlaajia kyllä
Limingan luontokeskus
Ensimmäinen näkemämme pääskysten rivitalo nousee matalan puuston yläpuolelle

Raahen kautta Kalajoelle

Siikajoelta matkamme jatkui ensin Raaheen:

Raahe – museoita, kahviloita ja pookeja!

ja sen jälkeen olikin jo vuorossa Kalajoki, jonne halusimme kiirehtiä jo alkuiltapäivästä ehtiäksemme tallustelemaan Kalajoen hiekkasärkillä. Kalajoki oli tänä kesänä yksi niistä paikoista, jossa majoitus oli tiukassa, mutta olimme olleet riittävän ajoissa liikkeellä ja saaneet huoneen, merinäköalalla tietysti, Lokkilinnasta. Lokkilinna ei ehkei ole kaikkein hohdokkain Kalajoen hotelleista, mutta sen sijainti on kivan rauhallinen verrattuna vaikka Santa’s Resort -kylpylähotelliin. Lokkilinnan ravintolankin taso oli meille ainakin ihan riittävä, eli siellä yhtenä iltana nauttimamme pizzat hävisivät lautasilta alta aikayksikön!

Kalajoki Lokkilinna Reitti Rovaniemeltä Espooseen
Lokkilinna Kalajoella
Kalajoki Lokkilinna Reitti Rovaniemeltä Espooseen
Kesän ehkä oma suosikkikuvani Kalajoen hiekkasärkiltä

Kalajoki Lokkilinna

Alunperin aamupäiväksi suunniteltu retkemme Maakallaan ja Ulkokallaan siirtyi iltapäivään, joten käytimme aamupäivän käymällä katsomassa Plassia, Kalajoen vanhaa kaupunkia. Poikkesimme myös Iso-Pahkalan yllättävänkin isossa keramiikkamyymälässä sen edustalla olevien majakoiden innoittamana. Kivaa lounaspaikkaa emme tälläkään kerralla Kalajoelta löytäneet ja päädyimme lopulta lapsiperheiden lomaan ABC:lle syömään nyt edes jotain ennen iltapäivän retkeä.
Kalajoki ei vieläkään, kahden lyhyen pistäytymisen jälkeen, tunnu olevan mitenkään erityisesti “meidän paikkamme”, joten saattaa olla, että nyt kun Maakalla ja Ulkokallakin on koettu, niin kolmatta mahdollisuutta emme enää Kalajoelle anna.

Kalajoki Plassi

Kalajoki Plassi
Kesätunnelmaa Plassissa, Kalajoen vanhassa osassa
Kalajoki Plassi Reitti Rovaniemeltä Espooseen
Ihan kelvollista taidekäsityötä Havulan piha-aitan Väri-iloa näyttelyssä

Iltapäivällä olikin sitten vuorossa retki Ulkokallaan ja Maakallaan, jotka kumpikin olivat mielestäni oman jutun arvoisia kohteita:

Ulkokallan majakka

Maakalla – kalastajien matkassa kalastajien saarella

Kokkola, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy

Kalajoelta matkamme jatkui Kokkolan ja Pietarsaaren kautta Uusikaarlepyyhyn, joka oli Stubbenin majakan myötä yksi majakkakohteitamme ja sen myötä yöpymisenkin arvoinen. Kokkolassa, erityisesti Luontokeskus Kiepissä, poikkesimme muutama vuosi sitten Tankarin majakalla käydessämme, joten tällä kertaa kävimme vain katsomassa Harrbådanin vanhan linjaloiston.

Kokkola Harrbådan Reitti Rovaniemeltä Espooseen
Vanha Harrbådanin linjaloisto on sen verran ruma, että sitä kannattaa katsoa puiden lomasta

Kokkola Harrbådan Kokkola Harrbådan

Pietarsaarikaan ei ollut kaupunkina varsinainen kohteemme vaan Baltic Yachtsin luksuspurjeveneitä valmistava telakka, joka ehkä vähän yllättäenkin oli suostunut pyyntöömme saada vierailla heillä tutustumassa heidän toimintaansa. Baltic Yachts on suomalainen menestystarina, jonka tuotteet menevät kaikki vientiin – yhtään tämän koko- ja hintaluokan purjevenettä ei ole myyty Suomeen. Tuotantokapasiteetti on myös kuulemma täydessä käytössä, eli uutta venettä joutuu odottamaan useamman vuodenkin – tosin veneen rakentaminenkin kestää usein vuoden. Hallissa olevaa venettä emme sen tilaajan asettamien sääntöjen mukaisesti saaneet kuvata, mutta laiturissa varusteltavana olevaa venettä saimme kuvata ja saimme jopa käydä tutustumassa veneen sisätiloihin. Myös veneiden nykytekniikka on vähintäänkin häkellyttävää, myös ympäristöystävällisyytensä osalta. Näissä veneissä tuulikin otetaan myös energiana talteen!
Pietarsaaren kaupungissa poikkesimme lähinnä nauttimassa vanhan kaupungin sydämessä sijaitsevan Café Skorpanin tunnelmasta, josta olimme saaneet parikin suositusta.

Baltic Yachts Pietarsaari Reitti Rovaniemeltä Espooseen Baltic Yachts Pietarsaari Baltic Yachts PietarsaariCafe Skorpan Pietarsaari Reitti Rovaniemeltä Espooseen

Pietarsaaren jälkeen olikin jo vuorossa Uusikaarlepyy ja iltaretki Stubbenin majakalle:

Stubbenin majakka ja Uusikaarlepyy

Vaasan kautta Merenkurkkuun

Uusikaarlepyystä matkamme jatkui Vaasaan, jonka keskustaan emme kuitenkaan tällä kertaa poikenneet. Sen sijaan vierailimme ennen Raippaluodon sillan ylitystä Villa Strömsössä ja Merenkurkusta palatessamme kävimme vielä kiertämässä Edvininpolun.

Ihan kuin Strömsössä

Norrskär, Utgrynnan ja Ritgrund

Isokyrön ja Lapuan kautta Seinäjoelle

Merenkurkun jälkeen retkemme majakkaosio päättyi ja seuraavana vuorossa olivat kansallispuistot. Majakoiden ja kansallispuistojen väliin jäi kuitenkin yksi päivä, josta molemmat totesimme päivän mittaan, että jotenkin tässä kohtaa matkaa edellisen aivan huikean meripäivän jälkeen tunnelma vähän lässähti ja tulevista kohteista oli vaikea innostua ihan samaan tapaan kuin alkumatkasta olimme innoissamme kaikesta tulevasta.

Ei niin, että vika varsinaisesti olisi ollut Isokyrössä, Lapuassa tai Seinäjoen kaupungissa, mutta jotenkin ne eivät ainakaan nyt osana tätä matkaa kohonneet kohteiksi yli muiden.

Isokyrössä poikkesimme Kyrö Distilleryn ravintolaan lounaalle. Tutustumiskierroksia tislaamoon tai tastingejäkin olisi ollut tarjolla, mutta emme olleet varautuneet, koronakesänä, asiaan tarvittavilla etukäteisvarauksilla. Napuen taistelun muistomerkillä sentään kävimme Kyrön ravintolan (ja myymälän!) lisäksi.

Kyrö Distillery Isokyrö Kyrö Distillery Isokyrö

Kyrö Distillery Isokyrö Reitti Rovaniemeltä Espooseen
Napuen taistelu oli suuren Pohjan sodan viimeinen Suomessa käyty kenttätaistelu. Se käytiin Isossakyrössä 19. helmikuuta 1714.

Lapuakin tuntui osuvan riittävän pienellä mutkalla päivän reitillemme, joten kävimme katsomassa kylän, jonka tunsimme entuudestaan lähinnä patruunatehtaan räjähdyksestä. 40 kuolonuhrista ehkä pääosa, ellei kaikki, on haudattu Lapuan uudelle hautausmaalle, ja hautarivistö, jossa jokaisen vainajan kuolinpäivä oli 13.4.1976 toi tavallaan mieleen Titanicin uhrien hautausmaan Halifaxissa. Lapualla poikkesimme myös Googlen innoittamana Jokilaakson matkailupuutarhassa, mutta eipä siitä oikein matkailupuutarhaksi ollut, kun kahvilaankaan ei oltu tänä kesänä saatu yrittäjää.

Lapua Reitti Rovaniemeltä Espooseen
Muistomerkki Lapuan uudella hautausmaalla

Lapua

Lapua
No löytyi sieltä Jokilaakson puutarhastakin sentään jotain

Seinäjoelle saavuimme alkuillasta. Majoituimme Original Sokos Hotel Vaakunaan, joka sijaitsi kivasti kaupungin päänähtävyyden eli Aalto-keskuksen vieressä. Taaskaan aukioloajat eivät ihan suosineet, sillä kirkko, Lakeuden risti,  meni kiinni jo klo 17 ja avautui vasta klo 11, mutta kirjastossa pääsimme sentään piipahtamaan. Kaupungintalo, Seurakuntakeskus, Valtion virastotalo ja Teatteritalokin olivat keskikesällä kiinni, mutta koko aukio, jonka reunalle nämä kaikki rakennukset sijoittuvat oli tietysti vaikuttava kokonaisuus jo vaan aurinkoisena kesäiltana ulkona “nautittuna”.

Seinäjoki päätyi muuten reitillemme, paitsi Aalto-keskuksen takia, myös siksi, että runsaalla 60 000 asukkaallaan se sijoittuu Suomen 30 suurimman kaupungin joukkoon ja oli ainoa niistä, joissa emme olleet aikaisemmin käyneet.

Aalto Seinäjoki Reitti Rovaniemeltä EspooseenAalto Seinäjoki Aalto Seinäjoki Aalto Seinäjoki

Aalto Seinäjoki
Seinäjoen kirjastossa on esillä kaupungin omistamana maailman suurin Aalto-lasikokoelma, joka koostuu yli 200 esineestä.
Aalto Seinäjoki
Seinäjoen kirjasto koostuu nykyisin kahdesta rakennuksesta. Alvar Aallon suunnittelemasta alkuperäisestä kirjastosta ja uudesta Apila-rakennuksesta, josta löytyy vaikka tällainen lukusoppi.

Seinäjoelta jatkoimme matkaa kahteenkin kansallispuistoon samana päivänä – ja poikkesimme vielä matkalla katsastamassa Jalasjärvellä Pirunpesän.

Kauhaneva-Pohjankankaan ja Lauhanvuoren kansallispuistot

Karvialta Ikaalisiin

Lähtömme Karvialta ei lopulta tapahtunutkaan ihan niin aikaisin aamulla kun olimme ajatelleet, sillä vasta jo Karvialla ollessamme kuulimme, että siellähän on yksi tämän(kin) kesän huippukohteista (?) eli Anne Mattilan taidekahvila. Viivyttelimme sitten aamutoimissa ja Karvian kirkonkylää tutkaillen sen verran, että saatoimme vierailla sielläkin ennen kuin jatkoimme matkaa Seitsemisen kansallispuistoon.

Anne Mattila Karvia Reitti Rovaniemeltä Espooseen
Karvian puukirkko vuodelta 1799 on oikeastaan aika hieno!
Anne Mattila Karvia
Aamutyhjä taidekahvilan pihapiiri
Anne Mattila
Anne Mattilan taidetta levyillä ja aittojen seinillä
Anne Mattila Karvia
Taidekahvilassa on myös pieni konserttisali
Anne Mattila Karvia
Meistäkin on muutama lehtijuttu kirjoitettu, muttei ehkä vielä riittävästi ison wc:n tapetointiin!

Kunhan lopulta Karvialta pääsimme matkaan, niin seuraava kohteemme oli Seitsemisen kansallispuisto:

Seitsemisen kansallispuisto

Ikaalisista Iirislahteen

Reissumme viimeisen yön poissa kotoa vietimme Ikaalisista, josta kirjoitinkin erillisen jutun:

Kiinnostava Ikaalisten kylpylä

Kotimatkalla poikkesimme enää Ikaalisten lähellä Frantsilan Kehäkukka kahvila-ravinto-myymälässä, jonka pihapiirin aitoissa olisi ollut vielä viimeinen mahdollisuus ostaa vanhoja tai uusia aika tyypillisesti kesä-Suomen lukuisissa aitoissa myytäviä tavaroita.

Frantsilan Kehäkukka

Frantsilan Kehäkukka
Nämä vanhat koulutaulut ovat oikeastaan aika mielenkiintoisia, vaikken niille käyttöä keksikään
Frantsilan Kehäkukka Reitti Rovaniemeltä Espooseen
Myös valeampiaispesä oli söpö, mutten sillekään keksinyt meillä käyttöä

Muita juttuja tästä reissusta

Jo muutama viikko sitten julkaisemassani Sellainen matkailukesä -yhteenvedossa on kustannustietoja myös tästä matkasta.

Matkan varrella julkaisimme päivittäin pieniä kuvakertomuksia Facebookin puolella ja kokosin ne myös blogiin näihin pariin juttuun:

Rovaniemeltä Merenkurkkuun: tunnelmia tuoreeltaan

Merenkurkusta Ikaalisiin: toisen reissuviikon tunnelmia

Matkasuunnitelmamme taisivat pääosin toteutua lähes sellaisinaan, eli kuten tässä jutussa uumoilin:

Matkalla jossain päin Suomea

Join the Conversation

4 Comments

  1. Liminganlahdella ei sen etäysyyen vuoksi olekaan tullut käytyä. Erityisesti lintujen kevätmuuton aikaan siellä olisi upeaa päästä käymään, mutta vielä ei olla siihen aikaan seudulle satuttu. Kauniita kuvia olet sieltä napannut, joten ilman suurimpia lintuparviakin se olisi varmasti hieno kohde!

    1. says: Pirkko

      Kiitos Mikko! Liminganlahden kaksikerroksinen lintutorni oli sen verran vaikuttava, että viimeistään siinä vaiheessa lintuharrastuksen suhteen maallikkokin ymmärsi, että nyt ollaan oleellisen äärellä!

    1. says: Pirkko

      Kiitos Eveliina! Hitaasti etenemällä 11 päivässä ehti tuolla välillä näkemään ja kokemaan aika paljon.

Leave a comment
Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.