5 kohdetta feature

5 paikkaa, jossa emme ole käyneet

Matkablogeissa on viime aikoina tartuttu Tie täynnä tarinoita -blogin ideoimaan Viisi asiaa, joita en ole koskaan matkalla …  -juttuideaan.

Olen lukenut joukon näitä ja huomannut, että tähän ikään mennessä useimmat jutut on kyllä jo tullut tehtyä: on matkustettu varmaan kaikilla mahdollisilla kulkuvälineillä polkupyörästä helikopteriin, on asuttu teltasta huippuhotelleihin, syöty nakkikioskilta Michelin-ravintoloihin ja kaikkea siltä väliltä. Lennolta emme ole tainneet myöhästyä sentään vielä koskaan ja laivamatkustamisessakin tiukin yritys ehtiä taksilla Arlandasta Ruotsinlaivalla onnistui vaikka se oli minuuteista kiinni. On tingitty ja on tipattu ja kauan sitten Kreikassa meiltä on muutama drakmakin rannalla varastettu.

Mutta jutun innoittamana tulin listanneeksi 5 paikkaa, jossa monet meitä paljon vähemmänkin matkailleet ovat käyneet jo vuosia sitten, mutta jotka ovat meillä edelleen sillä ToTravel -listalla.

Bali

Bali Ubud
Kuva Flickr Yann Pinczon du Sel

Tämä Eat, Pray, Love -elokuvan viimeistään maailmalle tunnetuksi tekemä Indonesian saari, jonne puolet seuraamieni matkablogien jutuista tuntuvat ainakin joinakin kuukausina sijoittuvan. Gili-saarten rantaelämä ei ehkä houkuttelisi, mutta Ubud riisiterasseineen, vaikka sekin lienee jo hyvin turistinen paikka voisi sittenkin olla kiva nähdä.

Bangkok

Bangkok
Kuva Flickr Tore Bustad

Suomalaisten omatoimimatkailijoiden talvimatkojen alku- ja päätepiste. Edullisia lentoja Bangkokiin jouluksi tai alkutalven kuukausiksi taidetaan kytätä jo kesästä alkaen. Bangkokista jatketaan sitten Thaimaan lukuisille saarille, mutta ennen sitä tai sen jälkeen ehditään poikkeamaan yhden tai useamman kattoterassin näköalabaarissa ja uimaan pilvenpiirtäjän katolla sijaitsevassa infinity poolissa. Skytrainin salatkin ovat kaikille tuttuja – paitsi meille.

Moskova

Moskova
Kuva Flickr Emre Ergin

Osalistana tuolla jatkuvasti hiukan elävällä ToTravel -listallamme on parikin kaupunkilistaa: toinen, jolla seuraan, että missä kaikissa Euroopan pääkaupungeissa olemme käyneet ja toinen, että missä Euroopan suurista kaupungeista emme ole käyneet todella pitkään aikaan. Näistä sitten poimitaan sopiva silloin kun lyhyt kaupunkiloma on sopiva matkailun välipala. Puuttuvien pääkaupunkien listalla merkittävin on Moskova, mutta Putinin Venäjä ei ole meitä oikein sinne houkutellut. Pietari on tullut nähtyä, samoin Leningrad, mutta Moskova saa vielä odottaa.

Tokio

Tokio
Kuva Flickr Fred

Japania olemme toistaiseksi nähneet Kioton ja Hiroshiman verran. Hiroshimaan matkustimme Osakasta, eli uhrasimme Osakan Hiroshiman hyväksi, sillä näin tehden emme maailmanympärimatkallamme ehtineetkään sitten juuri Osakaa näkemään paitsi hotellin ikkunasta. Mutta Kioto oli kyllä kaunis. Myös Tokioon, kuten Bangkokiin ja Moskovaan pääsisi helposti suoralla lennolla Helsingistä, mutta etenkin Tokion kohdalla sen suuruus ja ruuhkat vähän hirvittävät jo etukäteen. Vaikka luultavasti ne ovat hallitumpia kuin Moskovan kaaos!

Oulu

Oulu
Kuva Flickr Timo

Emme väitä käyneemme kaikissa Suomen kunnissa tai edes niistä kaupungeiksi lukeutuvissa, mutta monissa kuitenkin, ehkä suurimmissa kaupungeissa ainakin Rovaniemelle asti – paitsi Oulussa. Kaupungin ohittamista autojunalla matkalla Kolariin tai paluumatkalla Rovaniemeltä ei voine laskea. Ensi kesäksi olemme vähän kaavailleet Suomi-retkeä Merenkurkun tienoille, siis ainakin Vaasaan asti. Pitäisiköhän sitä jatkaa ylös Ouluun asti? Yhdet vanhat ystävämmekin, joita aikoinaan kävimme heidän vielä Panamassa asuessaan tapaamassa siellä, asuvat nykyisin Jäälissä, ilmeisesti ihan Oulun kupeessa.

Muista listan kohteista Bangkok ja Bali menisivät samalla reissulla, Balillehan ei suoraan kuitenkaan pääsisi, joten vaikka sitten Bangkokin kautta. Ehkä samaan reissuun voisi liittää jotain muutakin vielä Aasian suunnalta puuttuvaa, kuten vaikka Sri Lankan, jonne olimme jo kerran kauan sitten menossa, mutta juuri silloin puhjennut sisällissota peruutti matkamme.

Tokiokin on kyllä listalla …

Näitä muita 5 asiaa, joita en ole koskaan matkalla … -juttuja voit halutessasi käydä lukemassa Tie täynnä tarinoita -blogin lisäksi ainakin näistä matkablogeista:

Come to Finland -näyttely

Ideasta näyttelyksi – Come to Finland!

Magnus Londen heittäytyy lähes runolliseksi kertoessaan elegantista naisesta, joka istuu ravintolan terassilla shampanjalasi edessään. Hän ei ole koskaan nähnyt Helsinkiä näin autiona, mutta kuva ei olekaan nyky-Helsingistä, vaan matkailujuliste vuodelta 1939. Juliste on Hagelstamin anktivariaatin ikkunassa ja Magnus tietää, että hänen on saatava se. Hänen on myös saatava tietää enemmän: tämä ei voi olla ainoa laatuaan vaan näitä on oltava enemmän. Ja niin hänestä tuli, kuusitoista vuotta sitten, julistekeräilijä.

Magnus Londen

Julistetta vuodelta 1939 koristavat olympiarenkaat. Vuoden 1940 olympialaisia ei kuitenkaan sodan takia koskaan tullut Helsinkiin, mutta juliste jäi elämään. Kuten toinenkin, josta sitten pienin muutoksin tehtiin julisteita vuonna 1952 lopulta pidettyihin olympialaisiin: Suomen karttaa piti hiukan muokata, Petsamo poistaa ja Karjalaa hiukan pienentää.

Olympia 1952 Olympia 1940

Imatra-julisteSuomen markkinointi matkailukohteena alkoi Imatran koskesta.

Imatralla oli uusi hotelli ja koskenkin valaistus oli uusittu, joten matkailijat olisivat tervetulleita. Axel Gallen (sittemmin Akseli Gallen-Kallela) toteutti Imatraa kuvaavan julisteen vuonna 1893. Ei ollut internettiä, ei, mutta juliste kertoi Imatrasta ranskaksi ja venäjäksi.

Imatran jälkeen matkailijoille markkinointiin 1900-luvun alussa Helsinkiä, Turkua, Viipuria, Kolia ja Punkaharjua. Lappi tuli mukaan vasta 1930-luvulla.

Turku matkailujulisteessa Viipuri matkailujulisteessa

Matkailijat tulivat Venäjältä, Saksasta, Englannista ja Ruotsista. Heitä ei ollut paljon, sillä matkailu ei vain harvojen ulottuvilla. Laivaan Saksasta Suomeen mahtui 38 matkustajaa.

Sotien jälkeen matkailujulisteisiin ilmestyivät lapset: matkailu oli jo mahdollista perheillekin. Niin, ja huumori.

Julisteissa näkyy niiden kaupallisuus. VR:n tilaamissa julisteissa piti näkyä juna. Kuten markkinoinnissa kai aina, totuutta on myös mahdollista hiukan muokata: ei se juna oikeasti mennyt ihan Pallastunturille asti, mutta kuvassa se voi siltä näyttää.

VR matkailujuliste VR matkailujuliste

1960-luvun julisteen Turusta muistan oikeasti nuoruudestani.
Naantalia ja Hankoa, Suomea kesäkohteena, markkinoivat julisteet ilahduttavat edelleen näin helmikuussa: kesä on tulossa …

Naantali matkailujuliste Hanko matkailujuliste

Erik Bruunille. suomalaisen julistetaiteen legendalle, on omistettu näyttelyssä kokonainen seinä. Suomen ja Ruotsin välistä laivaliikennettä markkinoivan julisteen tekoon haettiin inspiraatiota matkustamalla näillä laivoilla ja inspiraatio löytyi buffetpöydästä.
Näinhän matkabloggaajien nykyaikana toteuttamat markkinointihenkiset yhteistyöjututkin syntyvät, hakemalla inspiraatiota jutun kohteena olevasta paikasta.

Erik Bruunin matkailujulisteita

Lentoliikennekin ehti vielä julisteisiin. Ehti, sillä 1960-luvulla värivalokuvat valtasivat alaa ja julistetaide vaipui taka-alalle. En ollut ajatellut, että tekniikan kehittyminen on tässäkin kohdin muuttanut maailman, nopeasti. Kuten monissa vanhoissa matkailujulisteissa joissain lentoaiheisissakin julisteissa näkyy Tuomiokirkko. Tuomiokirkon ja lentokoneen sijoittaminen samaan kuvaan ei kuitenkaan ollut vain taiteilijan vapautta, sillä ennen Malmin (ja Helsinki-Vantaan) lentokenttää lentoliikenne Helsinkiin tapahtui Katajanokan kautta. Lentoaika Helsinki-Turku-Tukholma oli muuten aikoinaan 165 minuuttia!

Lentoliikenne matkailujuliste Lentoliikenne matkailujuliste
Värivalokuvat valtaavat julisteet

Vintagesta nykyaikaan

Meriharakka juliste TammisaariVärivalokuvat veivät piirretyt matkailujulisteet, mutta näyttelyä varten on tilattiin 12 suomalaiselta taiteilijalta kultakin kaksi julistetta: toinen yleisesti  Suomea matkakohteena markkinoiva ja toinen jotain paikkakuntaa markkinoiva.
Tammisaaren julisteeseen oli päässyt myös meriharakka!

Kansallismuseo, Visit Finland ja Come to Finland -organisaatiot järjestivät myös joulukuussa 2016 julistekilpailun, jossa parhaiten sijoittuneet julisteet ovat myös esillä näyttelyssä.
Näyttelyn voitti guatemalaistaustainen Omar Escalante julisteellaan Take Some Finland, jossa suomalaisuus kiteytyy talveen, avantoon, mökkiin meren rannalla ja revontuliin.

Nykyaikainen Helsinki matkailujuliste Take some finland -juliste

Esillä on myös matkailun edistämiseen liittyviä elokuvia (tai niiden pätkiä) vuosien varrelta ja näyttelyn julisteista tuotettuja tavaroita kotiin hankittavaksi.

Julisteet itse näyttelyssähän ovat kaikki aitoja, alkuperäisiä, mutta osasta niistä voi halutessaan ostaa itselleen kopion n. 25 euron hintaa (riippuen vähän julisteen koosta).
Monet näyttelyssä esillä olevista alkuperäisistä julisteista ovat julistekeräilijäksi sattuman oikusta ryhtyneen Magnus Londenin itselleen hankkimia, mutta osa myös muualta lainattuja. Aitojen, alkuperäisten, piirrettyjen julisteiden hinnat liikkuvat maailmalla 2000 – 5 000 euron välillä, paitsi jos kyseessä on talvinen alppimaisema, jolloin hinnat voivat nousta jopa 10 000 euroon. Värivalokuvajulisteita saa jo muutamalla sadalla eurolla.

Alkuperäisiä julisteita näyttelyssä on esillä noin 100.
Näitä alkuperäisiä julisteita kannattaa ehdottomasti, jos vaan mahdollista, käydä itse museossa katsomassa, sillä tämän jutun kuvituksena olevat museon seinältä pikaisesti lehdistötilaisuudessa otetut kuvat julisteista lasin takana eivät tee niille oikeutta.
Suuntaan tai toiseen hiukan vinot kuvat ovat omiamme, pienet kuvat Axel Gallenin Imatra-julisteesta ja Tammisaaren ”meriharakka” -julisteesta ovat Come to Finlandin sivuilta.

Come to Finland magneetteja

Come to Finland – Riemuhuuto paratiisista -näyttely Kansallismuseossa 17.2. – 28.5.2017.
Avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 11-18. Liput 7-10 euroa tai museokortilla.

Näyttelyn julisteista ja niiden historiasta kertovat kirjat Come to Finland Posters & Travel Tales 1851 – 1965 vuodelta 2008 (35 euroa) ja Come to Finland! Paradise calling Travel posters & stories ”pokkari” saatavina näyttelyn ja Kansallismuseon myymälöissä.
Isossa kirjassa julisteita on vielä paljon enemmän kuin näyttelyssä, joten jos ihastut vanhojen julisteiden maailmaan, kannattaa hankkia se.

Meriharakka 13v

Teini-ikäinen blogimme!

13 vuotta sitten julkaisimme ensimmäisen jutun tässä blogissa.
Vuosien mittaan olemme blogin syntymäpäiväjutuissa kerranneet tuota ensimmäistä juttua useampaan kertaan, mutta lukijakuntamme on tainnut vuosien mittaan sen verran kasvaa ja muuttua, että sallittakoon pieni kertaus:

Ensimmäinen juttu Meriharakka-blogissa

Blogimme historiastakin olen vuosien mittaan kirjoittanut muutamaankin otteeseen, joten sen taidan jättää tällä kertaa kertaamatta.
Olemme myös joka vuosi kirjoittaneet syntymäpäiväjutun, edes pienen, joten niitäkin katsomalla pääset halutessasi selaamaan kuluneita vuosia.

Yllättäviä suosikkeja

Puolessa välissä kuukautta olen usein myös listannut edellisen kuukauden suosituimpia juttuja, mutta tällä kertaa kokeilin selviäisikö Google Analytics listauksesta, jos annan päivämääräväliksi 15.2.2004 – 14.2.2017 ja selvisihän se. (En kyllä ole ihan varma, että mistä alkaen dataa on oikeasti kertynyt, tuskin ihan vuodesta 2004 asti.)

Kautta aikojen suosituimmat jutut kuullostivat kovin tutuilta: ne ovat olleet esillä moneen kertaan matkan varrella julkaisemissani suosituimmat jutut yhteenvedoissa, joten päädyin katsomaan 50 luetuinta juttua listalta muutaman sellaisen, jotka yllättivät ainakin minut. Vai miten olisi:

Loco

Matkajutuista hiukan yllättäviä näinkin suurella suosiollaan olivat minusta:

ryhmäkuva Frankfurt TCC meeting

Juttuja olemme julkaisseet näiden 13 vuoden aikana yli 1500, joten 50 parhaan joukkoon päätyminen on jokaiselle näistä jutuista hyvä saavutus.

Tunnethan Arkistot?

ArkistoOlethan muuten huomannut sivumme oikeassa laidassa (tietokoneella) kohdan Arkisto? Siitä selaamalla voit palata haluamaasi kuukauteen blogissamme. Muutama vuosi sitten jollain blogikirjoittamisen kurssilla sen vetäjä painotti tuollaisen haun tärkeyttä: vakavasti otettavalla blogilla on hänen mielestään oltava jo jonkin verran historiaa ja siksi hän kertoi blogeihin tutustuessaan aina tarkistavansa sen lähes ensimmäiseksi.

Instagram ja auringonlaskut

Kuukauden suosituimmat -juttuihin olen myös tavannut poimia muutamia edellisen kuukauden suosituimpia Instagram-kuvia. Instagramissa olemme olleet vasta keväästä 2014 asti ja vajaan kolmen vuoden ajalta suosituimmat kuvat ovat Iconosquaren antamien lukujen mukaan … kaikki auringonlaskukuvia!

instagram suosituimmat

Ensimmäinen muusta aiheesta oleva kuva tässä sarjassa on (sijalla 14) viikko sitten pihaltamme Iirislahdesta nappaamani kuva kevään ensimmäisestä lumikellosta!

kevätkukka 2017

Blogimme syntymäpäivää juhlimme varmaan valmistelemalla tulevia blogijuttuja.
Aiheita olisi jonossa juuri nyt vähän turhankin monta ajatellen sitä, että kahden viikon päästä olemme taas maailmalla keräämässä uusia kokemuksia!

(Jutun otsikkokuva Flickristä: Will Clayton)

 

 

 

Venemessut feature

Göran Schildtin jäljillä venemessuilla

Suunnitelmamme sunnuntain Venemessu-retkellemme oli hyvä, vaikka muutamia kivoja yllätyksiäkin tuli vastaan. Messusuunnitelma on aina hyvä olla olemassa, sillä Helsingissäkin messukeskus on sen verran iso, että muuten halleihin eksyy ihmettelemään satunnaisesti vastaan tulevia asioita ja mahdollisesti mielenkiintoisimmat jutut jäävät kokonaan näkemättä/kokematta.

Göran Schildt 100 vuotta

Pääkohteemme oli keskustelutilaisuus Göran Schildtin ja Leroksen ympärillä, joka oli tuonut myös edesmenneen kirjailijan vaimon, Christine Schildtin, Suomeen.
Tänä vuonnahan, tarkkaan ottaen 11.3. tulee kuluneeksi 100 vuotta Göran Schildtin syntymästä, kuten, vähän myöhemmin, Suomen itsenäistymisestä.

Christine Schildt
Christine (ja Göran) Schildt

Keskustelun juonsi toimittaja Jarmo Ratinen, aloittamalla Göran Schildtiä (tai oikeastaan siis filosofi Herakleitosta) lainaten: Panta rhei, kaikki virtaa. Kapeasti ajatellen näinhän on merellä, mutta Herakleitos taisi kyllä tarkoittaa laajemminkin, että kaikki muuttuu koko ajan ja pysyväisyys on vain hetkellinen harha.

Christine Schildt pyytää heti aluksi anteeksi huonoa suomenkieltään: onhan hän asunut koko ikänsä enemmän tai vähemmän ulkomailla, mutta löytyvät ne suomenkielisetkin sanat sieltä.

Schildt, keskustelijat venemessuilla
Jarmo Ratinen, Hannu Rajala, Christine Schildt ja Magnus Lindberg

Aloitetaan heti Lerokselta, miksi juuri Leros?

Monet olivat kehottaneet Schildtejä olemaan menemättä Lerokselle: ”It is a very ugly island”, mutta Leroksella asuva kirjailija Sun Axelsson asui saarella ja oli kehunut saarta ja niinpä Schildtitkin kuitenkin päätyivät saarelle. He olivat siinä vaiheessa myös jo kyllästyneet pitkään matkaan Italiasta Kreikan saaristoon ja tukikohta Kreikassa oli alkanut tuntua hyvältä ajatukselta ja niinpä he tuolloin, kesällä 1965, viipyessään saarella vain kolme päivää, ostivat sieltä talon. Seuraavana kesänä he palasivat saarelle ja alkoivat kunnostaa taloa, josta sitten tulikin heidän toinen kotinsa, jossa he asuivat yleensä puolet vuodesta. Lähes kaikki Göran Schildtin kirjat on kirjoitettu saarella.

Miten Göran Schildtin kirjat syntyivät?

Jokaisen purjehduspäivän iltana Göran kirjoitti veneen lokikirjaan niin kuljetun reitin kuin päivän tapahtumat. Seuraavaksi hän useimmiten kirjoitti matkasta 7-8 artikkelia Svenska Dagbladetiin ja sitten lopulta kirjan. Teksti siis jalostui kirjaksi vähitellen.
Alvar Aallon kolmiosaisen elämänkerran kirjoittaminen kesti kymmenen vuotta, sillä Göran oli tarkka ja huolellinen kirjoittaja: jokainen yksityiskohta oli tarkistettava. Näinä vuosina Schildtit kiersivät maailmaa Aallon tuotantoon tutustuen ja kävivät myös Yhdysvalloissa kolme kertaa.

Miten Sinä hyppäsit Daphneen?

Rakkaudesta! En tiennyt mitään purjehtimisesta enkä ollut koskaan ollut merellä, mutta lähdin mukaan, sillä rakastuin heti Göraniin. Ensimmäinen matkamme suuntautui paitsi Välimerelle myös Mustalle merelle, jossa purjehdimme kovassa tuulessa enimmäkseen vastatuuleen ja jokaisessa satamassa harkitsin kotiin lähtemistä, mutta jäin sitten aina lopulta kuitenkin.

Asut edelleen osan vuodesta Leroksella?

Göranin vielä eläessä rakensimme Lerokselle pienen nykyaikaisemman talon, jossa elämä on sen verran helppoa, että voin viettää edelleen saarella noin puolet vuodesta. Vanha talomme on suljettu, mutta avaan sen vierailijoille, jotka haluavat tutustua paikkaan, jossa Göran Schildtin kirjat on kirjoitettu. Leroksella saatan kuunnella Sibeliusta ja kaivata Suomeen – ja Suomessa Mikis Theodorakista ja kaivata Kreikkaan. Kreikassa elämä on kuitenkin helpompaa ja rauhallisempaa kuin Suomessa.

Göran Schildt Regatta

gs_regatta_flyer_2017Mukana lavalla olivat myös Hannu Rajala, joka kertoi miten hän S/Y Sea Diana -veneen kipparina on osallistunut tänä syksynä 8. kerran järjestettävään Göran Schildt Regattaan Kreikan vesillä.

Regatta on järjestetty vuodesta 2010 alkaen ja tänä vuonna se purjehditaan aikaisempaa pitempänä (100 mailia, 4 päivää) Göran Schildtin 100-vuotissyntymäpäivän kunniaksi, kertoi Magnus Lindberg, Christine ja Göran Schildt -säätiöstä.
Purjehtimisen lisäksi regatta tarjoaa kulttuuripitoista iltaohjelmaa ja muuten vaan mukavaa purjehdushenkistä yhdessäoloa.

Kulttuuriohjelmasta vastaa Artemis-ryhmä, jonka esityksiä pääsee tänä keväänä katsomaan Suomen kiertueella, jonka huippukohtana on esiintyminen Daphne-veneen luona Forum Marinumissa Turussa Göran Schildtin syntymäpäivänä 11.3. Onpa Forum Marinumin ravintolakin saanut juhlavuoden kunniaksi uuden nimen: Göran.
Regatasta (ja Göran Schildtistä) voi lukea lisää myös maaliskuun Vene-lehdestä.

Vanhoja veneitä ja meriharakka

Göran Schildt -teeman jälkeen kiertelimme tietysti muutenkin messuilla. Löysimme entisöidyt Kultaranta -veneet ja yllätyimme todella positiivisesti löytäessämme Outboard Museumin vanhasta veneestä puoli metriä korkean Meriharakan!

Entisöity Kultaranta-vene Entisöity Kultaranta-vene

Kultaranta II -vene on vuodelta vuodelta 1929 ja se on ollut presidenttien Relander, Mannerheim, Ryti, Paasikivi ja Kekkonen käytössä vuoteen 1959 asti.
Kultaranta (I) -vene on vuodelta 1921 ja on ollut presidenttien Ståhlberg, Relander, Svinhufvud ja Kallio käytössä.  Viime kesänä Naantalissä näimme Kultaranta VIII -veneen rantautuvan Kultarantaan siellä vieraillessamme.

Meriharakka venemessuilla Meriharakka venemessuilla

Merellisiä  valokuvia ja meriharakka!

Katsoimme myös hienoja, merellisiä, valokuvia Horisontti-näyttelyssä ja Pekka Lehtosen kuvia kotirannoiltamme, Haukilahdesta. Löytyipä Pekankin kuvien joukosta kuva meriharakasta, ja saimme siitä jopa laadukkaan digiversion käytettäväksi tässä jutussa.

Tuplasateenkaari Leif Rosas
Leif Rosaksen kuva Tuplasateenkaari Horisontti-näyttelyssä
Nuori meriharakka Pekka Lehtonen
Pekka Lehtosen kuva Nuori meriharakka Haukilahden rannalla

Merellistä rekvisiittaa

Purjeveneitä messuilla ei tänä vuonna juurikaan nähty – olisikohan niin, että niitä nähdäkseen pitää matkustaa Allt för Sjön -messuille Tukholmaan? Moottoriveneitä, soutuveneitä ja muita vesikulkuneuvoja sen sijaan oli esillä paljon, samoin erilaista merellistä rekvisiittaa. Vähän hypistelimme pieniä sähkömoottoreita: jos vaikka sellaisen soutuveneeseemme vielä hankkisimme.
Ja olihan tarjolla merellistä muotiakin, vauhdikkaassa High Heels -tanssiryhmän toteuttamassa muotinäytöksessä, merellisen musiikin vauhdittamana.
Henkilökohtaisesti minua hymyilytti eniten kappaleen Mambo Number 5 -kohdalla: olinhan joskus kuunnellut sitä lähes taukoamatta Tallinna – Helsinki väliä purjehtiessamme silloin mukana olleen kymmenvuotiaan kummipoikani toivomuksesta!

Optimistijolla venemessut if High Heels muotinäytös venemessutVenevarusteita venemessuilla

Lokikahvila

Lopuksi istuimme parin lyhyen esityksen verran Lokikahvilassa.
Olli Jokinen sanaili veneilyn tulevaisuudesta virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden tiimoilta. Tuo Pokemon-pelistä tuttu lisätty todellisuus voisi jossain vaiheessa tuoda vaikka lisätä veneen tuulilasista näkyvään maisemaan saarien nimet! Monen monta kertaa merellä kävi mielessä, että olisipa kätevää, kun saarilla ja luodoilla olisi nimet.

High Heels muotinäytös venemessut High Heels muotinäytös venemessut

Lokikahvila Lauri Kaira venemessut
Lauri Kaira Lokikahvilassa

Lauri Kaira poimi esitykseensä joitakin veneilyn historiaan liittyviä tarinoita Loki-palvelusta: metsästysretkeen liittyvä purjehduskuva vuosisadan alusta oli hiukan sitä tutkittaessa tuonut esiin kokonaisen tarinan ja kieltolainkin aikana valtakunnan silmäätekevät suhtautuivat ainakin merellä alkoholijuomiin melko suopeasti. Eipä olisi Algot Niska, salakuljettajana kunnostautunut, muuten tainnut päästä NJK:n jäseneksi …

Majakkaseura oli luonnollisesti myös esillä messuilla – tarttuipa sieltä mukaan jopa ainoa tekemämme messuostos, Majakkaseuran kalenteri vuodelle 2017. Nyt helmikuussa sen saa messuilta edulliseen 8 euron hintaan – suosittelemme!

Majakkaseura venemessuilla

Matkavinkkejä

Kiertelimme lopuksi hiukan myös messujen matkailuosastoilla. Etelä-Suomen saaristo olikin mukana messuilla useammalla osastolla, mutta vinkkeja hahmottelemaamme retkeen Merenkurkkuun ja Pohjois-Suomen majakoille emme tällä kertaa saaneet.
Tämä matka taitaa olla sellainen, että sen eteen täytyy ihan itse tehdä jonkin verran suunnittelua ja tutkimusta, tätä ei taida voida ostaa pakettina tai palveluna :-)

Iloinen Inkoo lupasi tarjota meille pullakahvit seuraavalla Inkoon vierailullamme, siis Inkoonkin täytyy olla yksi kesäkohteitamme!

Iloinen Inkoo